TRE: Ilmastokriisistä ilmastoturvaan -kurssi ja keskustelukerho

Pispalan kirjastolla Torstai-iltaisin 5.11. – 3.12 klo 18-20.30

Muiden kiireiden takia ilmastokurssin tiedotus on jäänyt retuperälle ja väki ollut vähäistä. Nyt yritetään toisen kerran lyhennettynä versiona:

lmastokriisistä ilmastoturvaan -kurssi ja keskustelukerho järjestetään Pispalan kirjastolla Torstai-iltaisin 5.11. – 3.12 klo 18-20.30. Kurssilla ilmastonmuutosta lähestytään ekoanarkistisesta näkökulmasta, keskusteluissa tietenkin sana on vapaa.

Ensimmäisellä kerralla 5. marraskuuta tarkastellaan ilmastonmuutoksen ekologiaa, ja pohditaan miksi ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka miljardeille ihmisille, ellei koko ihmiskunnan ja monien muidenkin lajien tulevaisuudelle.Marraskuun 12. päivä aiheena on ilmastonmuutos ja teknologia: tavanomaisesta poiketen tarkastellaan kriittisesti sekä fossiilia ja ydinvoimaa, että ”vaihtoehtoista” teollista teknologiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa sekä sähköautoja.

Marraskuun 19. aihe on ilmastonmuutoksen politiikka: ketkä ovat ilmastokriisin aiheuttaneet, ja ketkä toimivat sen ratkaisemista edistävästi ja jarruttavasti? Millaisia konflikteja asiaan liittyy?

Marraskuun 26. pohditaan millaista voisi olla kestävä elämäntapa ilman teollista tuotantoa (jota kritisoitiin 12.11.): permakulttuuria, ekokyliä, metsäpuutarhoja, omavaraisia pienyhteisöjä, pienimuotoista tee-se-itse teknologiaa teollisen kauden jätteitä kierrättäen.

Joulukuun kolmantena aiheena on ilmastonmuutoksen psykologia. Yleinen reaktio ilmastonmuutokseen on kieltäminen tai pakeneminen. Se on valtavan iso asia, ja ratkaisut haastavat nykyisenkaltaisen elämäntapamme lähes täysin. Epätoivoon on helppo vajota. Pohdimme avaimia masennuksen välttämiseksi ilman että pakenisimme kysymystä.

Pispalan kirjasto sijaitsee osoitteessa Tahmelankatu 14, jonne pääsee bussilla 21. Tapahtumat ovat ilmaisia, joka torstai kello 18-20.30.

Yhteistyötahoina toimivat Tampereen vapaaopisto, Pispalan kirjasto ja Hirvitalo.

Lisätietoa: http://www.tampereenvapaaopisto.net/ilmasto ja ilmastokurssi@riseup.net

Ohjelma

5.11. Ilmastonmuutoksen ekologia
12.11. Ilmastonmuutos ja teknologia
19.11. Ilmastonmuutoksen politiikka
26.11. Kestävä elämäntapa
3.12. Ilmastonmuutoksen psykologia

Yksityiskohtaisemmat kuvakset ja lukulistat:

5.11. Ilmastonmuutoksen ekologia

Millainen on maapallon ilmastojärjestelmä, ja mitkä tekijät saavat muutoksia aikaan? Miten muutokset tapahtuvat ja millä herkkyydellä? Mitä ilmastonmuutokset ovat saaneet aikaan?

Millainen maapallon ilmasto on ollut eri aikoina? Mikä on saanut sen muuttumaan? Miten muutokset ovat tapahtuneet: nopeasti vai hitaasti; mikä on saanut muutokset alulle ja mikä vahvistanut niitä, mikä taas saanut kääntymään takaisin? Millainen planeetta on ollut silloin, kun se on ollut nykyistä asteen pari tai enemmän kuumempi, tai silloin kun kasvihuonekaasutasot ovat viimeksi olleet nykytasolla?

Mitkä ihmistoimet ovat kuumentaneet ilmastoa? Metsien tuhoaminen. Karjatalous. Teollisuus eri muodoissaan: fossiilisten polttoaineiden (öljy, hiili, maakaasu) polttaminen, padot, teolliset prosessit. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suhde luonnolliseen. Skeptikkojen argumenttien läpikäyntiä.

Skeptikkojen argumentteja: johtuu auringonsäteilyn muutoksista, kosmisesta säteilystä, tulivuorista tms. Argumentit koottu elokuvaan ”The Great Global Warming Swindle”, joka sai aikaan tutkijaryhmän kirjoittaman 180-sivuisen raportin jossa vasta-argumentteja.

Hitaat takaisinkytkennät: jäätiköiden sulaminen, maaperästä ja merten pohjasta vapautuva metaani sekä merien ja maaperän hiilinielujen kääntyminen lähteiksi. Mahdolliset seuraukset mikäli päästöjä ei saada pian nollaan: ihmiskunnan tulevaisuus uhattuna.

Kun pohjoinen napajää sulaa, paljastuu alta tumma merenpinta, joka imee itseensä huomattavasti jäätä enemmän lämpöä. Syntyy itse itseään voimistava järjestelmä, joka lämmittää pohjoista napa-aluetta ja sen lähiseutuja. Merten pohjissa ja pohjoisten ikirouta-alueiden maaperissä on varastoituneena valtavat määrät metaania, joka pääsee purkautumaan ilmakehään kun merenpohja ja maa lämpenevät. Tämä on jo alkanut ja kuumentaa ilmastoa entisestään. Meret ja maaperä ovat imeneet puolet teollisuuden tuottamista kasvihuonekaasuista itseensä toimien niin sanouttuina luonnollisina hiilinieluina. Tämä ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin: hiilinielut ovat jo heikentyneet ja saattavat jopa alkaa vapauttaa kasvihuonekaasuja takaisin ilmakehään mikäli ilmasto pääsee lämpenemään asteella parilla nykyisestä. Mahdolliset seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Tällä kerralla katsotaan Pasi Toiviaisen dokumenttielokuva Venus-teoria.

Materiaali

Petteri Taalas: ”Ilmaston lämpeneminen voi uhata ihmisen olemassaoloa” (HS Vieraskynä, 26.3.2009)

Täsmentynyt tieto ilmastosta nostaa uusia huolenaiheita (YLE Uutiset 12.10.2009)

Katri Merikallio: ”Merenalaiset metaanivarastot purkautuvat – ilmaston lämpenemistä mahdoton pysäyttää?” (Suomen Kuvalehti, 3.9.2009)

Westbrook, G. K., et al.: ”Escape of methane gas from the seabed along the West Spitsbergen continental margin” (Geophys. Res. Lett., 36, 6 August 2009)

William H. Calvin: Climate Psychology 101 (8/10/2008)

Prof. Richard A Muller: ”A Brief Introduction to the History of Climate”

David L Chandler: ”Climate myths: It’s been far warmer in the past, what’s the big deal?” (New Scientist, 16 May 2007)

Nathan Rive, Dr Brian Jackson, Dave Rado et al: ”Complaint to Ofcom Regarding “The Great Global Warming Swindle”” (11.6.2007)

”Climate Safety – In case of emergency…” (Public Interest Research Centre, 25.11.2008)

Fred Pearce: ”Arctic meltdown is a threat to humanity” (New Scientist, 25.3.2009)

David Spratt: ”Forget about 2050, we’re blowing the carbon budget right now” (Climate Code Red -blog, 11.9.2009)

Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. (Otava, 2007)

Risto Isomäki: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi, 2008)

David Spratt ja Philip Sutton: ”Climate code red: the case for emergency action” (Scribe, 2008)

12.11. Ilmastonmuutos ja teknologia

Teollisen tuotannon energiaperustan ja prosessien vaikutukset ilmastoon. Voiko vaihtoehtoinen teollisuus ratkaista ilmastonmuutoksen? Tuulivoima, aaltovoima, aurinkokeräimet; uusi sähköverkko, sähköautot ja niin edelleen. Entä geosuunnittelu (geoengineering) ja uudet teknologiat, kuten geenimuuntelu ja nanoteknologia?

Kuinka nopeasti voitaisiin rakentaa? Kuinka suuren osan energiaperustasta voisi pelastaa? Kuinka paljon energiaa ja materiaaleja tarvittaisiin rakennukseen? Kuinka paljon päästöjä tuottaisi? Vaihtoehtoteollisuuden materiaaliperusta perinteisessä, saastuttavassa teollisuudessa: metallien ja betonin tuotanto, elektroniikan tuotanto… Olisiko kestävä teollinen tuotanto mahdollista? Uusiutuvat ja täydellinen kierrätys? Teollinen tuotanto ja valta: hierarkisoitumispaine. Nykyinen, kaivannaisiin perustuva järjestelmä: vaatii järjestelmällistä väkivaltaa.

Materiaali

”Hoodwinked In The Hothouse – False Solutions to Climate Change” (Rising Tide North America, 2009)

Sharon Astyk: ”A New Deal or a War Footing? Thinking Through Our Response to Climate Change” (Casaubon’s Book, 11.11.2008)

Jeff Vail: The Renewables Hump (July 13, 2009)

Stew Cowans: Rare earth supply crimp could derail expansion in alternative energy industry (RareMetalMedia, 27.8.2009)

Damian Kahya: Bolivia holds key to electric car future (BBC News, 9.11.2008)

Ann Steffora Mutschler: Short supply of polysilicon limiting solar market uptake (Jun 26 2007)

19.11. Ilmastonmuutos ja politiikka

Miten suuryhtiöt ovat toimineet ilmastonmuutoksen suhteen, entäpä valtiot? Tarkastelussa myös YK:n ilmastoprosessi ja IPCC.

ExxonMobilin ilmastonmuutoskampanja: pyrkimys ilmastonmuutoksen kieltämiseen miljoonarahoituksella ja suurilla valheilla. WBCSD yhtiöiden viherpesu- ja lobbyorganisaationa. Esimerkkejä YK:n ilmastoprosessista, johon IPCC ja COP-kokoukset kuuluvat. Valtiolliset toimijat ovat uhkailleet tutkijoita ja hankkiutuneet eroon epämiellyttävistä IPCC:n johtajista.

Militarismi on suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Irakin sodan vastaisen liikkeen valossa: kuinka voimme vaikuttaa tähän?

Millaiset poliittiset rakenteet ovat historiallisesti luoneet ilmastoa tuhoavat toimet? Jo ensimmäiset sivilisaatiot aiheuttivat metsätuhoja ja aavikoitumista. Moderni teollinen järjestelmä ja länsimainen kulttuuri on rakennettu feodalismin ja sisäisen luokkayhteiskunnan sekä kolonialismin ja orjuuden pohjalle. Teollinen tuotanto on arvona läpäissyt länsimaisen kulttuurin niin täydellisesti että suurin osa vaihtoehtoliikkeistäkin kannattaa sitä.

Ovatko ympäristöjärjestöjen tavoitteet riittäviä? Miten suuryritykset ja valtiot vaikuttavat ympäristöjärjestöihin? Miten ympäristöjärjestöjen hierarkkinen organisoitumistapa vaikuttaa niiden toimintaan?

Ympäristöjärjestöt nojaavat ilmastonmuutostavoitteissaan pääosin IPCC:n ylivarovaiseen ja vanhentuneeseen linjaan. Tavoitteet, esim. päästöjen nollaus vuoteen 2050 mennessä, ovat riittämättömiä. Yhtiöt ovat rahoittaneet ympäristöjärjestöjä ja päässeet näin vaikuttamaan niiden linjaan. Harva ympäristöjärjestö kyseenalaistaa vallitsevaa järjestelmää tai uskaltaa tukea laitonta, mutta eettisesti perusteltua toimintaa. Ympäristöjärjestöistä on tullut rahantekokoneita jotka eivät halua aktiivisia jäseniä, joiden toiminta saattaisi vaarantaa niiden brändin.

Millaisia konflikteja ilmastonmuutokseen liittyy? Laittoman suoran toiminnan etiikasta: ovatko suoran toiminnan tekijät terroristeja vai bakteereja monimuotoisemman elämän pelastajia?

Millaisia konflikteja ilmastonmuutosta kiihdyttänyt toiminta on aiheuttanut? Millaisia konflikteja on vaarassa tulla lisää? Resurssisodat: öljy, harvinaiset metallit.

Onko laillinen toiminta aina eettisesti perustellumpaa kuin laiton? Missä tilanteissa käskyjen seuraaminen ja kapinoimattomuus ovat eettisiä ja käytännöllisiä katastrofeja? Mitä kaikkea laiton mutta eettisesti perusteltu toiminta on saavuttanut?

Mitä kaikkea valtiot pyrkivät leimaamaan terrorismiksi?

Materiaali

Smoke, Mirrors & Hot Air – How ExxonMobil Uses Big Tobacco’s Tactics to Manufacture Uncertainty on Climate Science (Union of Concerned Scientists, press release, January 2007) – pdf

Kenneth Haar: Climate Summit Inc (Corporate Europe Observatory, press Release, 20 May 2009) – pdf

The Corporate Call – Sweet Music? (Corporate Europe Observatory, 1 June 2009)

Business Day in Poznan (Climate Crashers -blog, 9 December 2008)

Exxon’s Climate-Victim Candles (The Yes Men)

Jouko Jokisalo: »Tappakaa ne saatanat!» – länsimainen historiatietoisuus, EU ja kolonialismin historia (Kulttuurivihkot 2/2006, 58-9)

Sharon Beder: ”Through the Revolving Door: From Greenpeace to Big Business” (PRWatch, 1999)

Building Bridges and Splitting Greens

Heidi Bachram ja muut: The Sky is Not the Limit: The Emerging Market in Greenhouse Gases (Carbon Trade Watch, 2003) s. 15, 35-6

Tim Briedis ja Holly Creenaune: Governments can’t solve climate change: only movements can (February 3, 2009)

One of AF: Meet the green boss, same as the old boss… (26 August 2009)

”Breaking news: Kingsnorth Six found not guilty!” (Greenpeace UK, 10.9.2008)

”No new coal – the calling card of the ‘green Banksy’ who breached fortress Kingsnorth” (The Guardian, 11.12.2008)

”EU Terrorism Situation and Trend Report” (Europol, 2008) Erityisesti s. 40-1

Esa Aallas: Puudelien kurittaja (Voima, 4/2009)

Tony Bunyan: ”The Shape of Things to Come” (Statewatch, 2008)

Steven Best: ”Defining Terrorism”

Jack Sheppard: Bristol Climate Justice Activist Stopped from leaving country under Terror Act (Bristol Indymedia, October 16, 2009)

Tuore raportti paljastaa kansainvälisten rahoituslaitosten roolin maarosvousten taustalla (takku.net, 12.10.2009)

Damian Kahya: Bolivia holds key to electric car future (BBC News, 9.11.2008)

Polttava kysymys – Euroopan maan ystävien koordinoima ilmastokampanja jossa lobataan uutta ilmastolakia.

Hyökyaalto – Climate Justice Action ja Rising Tide -verkostoihin kuuluva antikapitalistinen, laillinen, sabotaasiton ja väkivallaton kansalaistottelematon ilmastoryhmä.

Never Trust A Cop – Radikaali ilmastoverkosto.

26.11. Kestävä elämäntapa

Millaista on kestävä ruuantuotanto? Entä omavaraiset paikallisyhteisöt? Katsaus permakulttuuri, ekokylä- ja siirtymäliikkeisiin. Miten varallisuuserojen tasaaminen, paikallisyhteisöjen autonomia ja ilmastonmuutos liittyvät yhteen?

Mistä ruoka kun teollinen alas? Paikallinen, koneeton, kestävä ruoantuotanto. Permakulttuurinen metsäpuutarhurointi ja luomupuutarhurointi. Kompostointijärjestelmät. Puuhiilen käyttö.

Paikallinen omavaraisuus kestävyyden takeena. Muutama poikkeus: ydinvoimaloiden alasajo, kemianlaitosten alasajo, sairaalat. Miten omavaraisuuteen? Taitojen hankkiminen, jakaminen. Yhteisöllisyydestä.

Ylettömästä kulutuksesta on luovuttava, rikkaiden on jaettava omaisuutensa köyhille. Jokaisen on saatava maata ja taitoja tuottaa omat perustarpeensa omassa yhteisössä.

Toivottavasti tästä aiheesta saadaan kevätlukukaudella kokonainen käytännönläheisempi kurssi Tampereen vapaaopistoon.

Materiaali

Metsäpuutarha (Rihmasto-wiki)

Näin tunkiolierot touhuilemaan – Matokompostori sisätiloihin (Kierrätyskeskus, 2006)

Siirtymäliike

Dave Sansone: ”Edible Forest Gardening” (Terra Commons, 2008)

Germain et al: ”Guide to Setting up Your Own Edible Rooftop Garden” (Alternatives and the Rooftop Garden Project, 2008)

Using Biochar (charcoal – agrichar – terra preta) to improve soil and sequester carbon (CAT, press release, 2009, 7 min) – video

Megan Quinn: ”The Power of Community: How Cuba Survived Peak Oil” (Permaculture Activist, Spring 2006)

Rotem Ayalon et al: ”Roots Around The World – A Pedagogical Guide on Urban Gardening: Elementary Cycles 1, 2 and 3 (Grades 1 to 6)” (Alternatives and the Rooftop Garden Project, 2009)

Lasse Nordlund ja Maria Dorff: Elämämme perusteista (Palladium, 2008)

Chiara Lombardini-Riipinen ja Olli Riipinen: Aikidoa luonnon kanssa – Johdatus permakulttuuriin (ViSiO, 1997)

3.12. Ilmastonmuutoksen psykologia

Ilmastoturvan kulttuuriset ja psykologiset haasteet ja niiden ylittäminen.

Miten ympäristön häikäilemätön tuhoaminen ja muut alistamisen muodot liittyvät toisiinsa? Eläinten hyväksikäyttö, rasismi, seksismi, homofobia, luokkayhteiskunta ja niin edelleen.

Miten ihminen on osa muuta luontoa ja miksi luonnon tuhoaminen on itsetuhoista käytöstä? Kuinka olemme riippuvaisia teknologiasta ja kiellämme itseltämme tämän riippuvuuden ongelmallisuuden?

Minkälaisia torjuntareaktioita ilmastonmuutoksen tiedostaminen saa aikaan? Kuinka näistä voidaan päästä nopeasti yli, välttyä lamaantumiselta ja ryhtyä toimimaan innokkaasti?

Miten kannattaisi yrittää kommunikoida ilmastonmuutoksesta? Millaisia tekniikoita voi käyttää? Esimerkkeinä keskustelut tuttujen kanssa, nettikirjoittelu, julisteet, tarrat, graffitit, pöydän pitäminen kadulla, torilla tai tapahtumassa, tapahtumien järjestäminen, elokuvien tekeminen, festivaalien järjestäminen…

Materiaali

Arto Mansikkavuori: Ilmastouhka vaikuttaa ihmismieleen (20.3.2009)

Tom Levitt: The psychology of climate change: why we do nothing (The Ecologist, 12th August, 2009)

Chris Goodall: The human brain is made for environmental complacency (openDemocracy, 18 May 2009)

Carolyn Baker: The Psychology Of Change: Cultivating Resilience At The Point Of No Return (Transition Vermont, 26.6.2009)

Doug McKenzie-Mohr: Fostering Sustainable Behavior – Community-based social marketing (online book, no date)

Kari Marie Norgaard: ”“People Want to Protect Themselves a Little Bit”: Emotions, Denial, and Social Movement Nonparticipation” (Sociological Inquiry, Vol. 76, No. 3, August 2006, 372–396)

Richard Heinberg: The Psychology Of Peak Oil And Climate Change (kirjassa Peak Everything, Clairview, 2007)

Deborah Du Nann Winter ja Susan M. Koger: The Psychology of Environmental Problems, Second Edition (Psychology Press, 2004)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *