Puheenvuoro: Raahe on laiminlyönyt Fennovoiman hankkeeseen liittyvien riskien arvioinnin

http://annamatela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164204-raahe-on-laiminlyonyt-fennovoiman-hankkeeseen-liittyvien-riskien-arvioinnin

27.3.2014 10:03 Anna Matela

Pentti Hakulinen käsittelee Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 22.3.2014 Suomen kuntien roolia Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Tällä hetkellä Fennovoiman omistuspohja jakautuu siten, että kunnalliset energiayhtiöt omistaisivat siitä noin 30 %, kotimaiset teollisuusyhtiöt noin 20 % ja venäläinen energiayhtiö Rosatom 34 %. Kunnat ovat siis keskeisessä roolissa Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa, jolloin hankkeen riskit kasautuvat julkisen sektorin harteille. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että pelissä ovat veronmaksajien rahat. Hakulisen mukaan onkin syytä pohtia, onko hankkeeseen liittyviä riskejä arvioitu omistajakunnissa riittävästi.

Tässä blogitekstissä tarkastellaan, miten riskienhallintaa on tehty Raahen kaupungin toimesta.

FENNOVOIMAN HANKKEESTA KUNNILLE AIHEUTUVAT RISKIT

Fennovoima on niin sanotulla Mankala-periaatteella toimiva osakeyhtiö, jossa omistajavastuu ulottuu huomattavasti osakkaan sijoittamaa pääomaa pidemmälle. Mikäli jotakin yllättävää tapahtuu, ja esimerkiksi voimalan rakennuskustannukset nousevat odotettua korkeammiksi, omistajat ovat yhteisvastuullisesti velvollisia huolehtimaan niistä.

Fennovoiman omistajina kunnat sitoutuvat ostamaan ydinvoimalan tuottamaa sähköä omakustannehintaan omistusosuuksiensa määräämässä suhteessa. EU:n avoimilla sähkömarkkinoilla mikään ei kuitenkaan takaa, että omakustannehinta olisi edullinen vallitsevassa markkinatilanteessa. Tällä hetkellä markkinasähkön futuureja myydään pohjoismaisessa sähköpörssissä kymmenen vuoden päähän reilusti alle Fennovoiman osakkailleen antaman hintalupauksen, joka on 50 €/MWh.

Vaikka Fennovoiman sähkö ei menisikään kaupaksi, lainoittajat ottavat joka tapauksessa omansa pois, sillä Mankala-yhtiössä maksumiehinä ovat viime kädessä yhtiön omistajat. Suunnitelmien mukaan Venäjän valtionyhtiö Rosatom järjestäisi 75 % Fennovoiman hankkeen rahoituksesta. Tässä tapauksessa velkoja olisi siis Venäjän valtio.

Kunnille koituvia taloudellisia riskejä kasvattaa merkittävästi myös ydinjätteen loppusijoitus, joka on edelleen ratkaisematta.

LAKI VELVOITTAA KUNTIA RISKIENHALLINTAAN

Hakulinen viittaa kirjoituksessaan kuntalain ensimmäiseen pykälään, jossa todetaan: “Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” Hänen mukaansa onkin aiheellista kysyä, onko Fennovoiman ydinvoimalahanke kuntalain mukainen, ja onko hanke saanut mukana olevien kuntien hallituksissa ja valtuustoissa painoarvonsa mukaisen käsittelyn.

Kuntalakiin tehdyt sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat muutokset astuivat voimaan tämän vuoden alussa. Kuntakonsernin johdon velvollisuus on valvoa tytäryhtiöidensä toimintaa, ja estää niiltä sellainen riskinotto, joka saattaisi vaarantaa koko kuntakonsernin toiminnan. Riskienhallinnan on katettava taloudelliset, toiminnalliset ja strategiset riskit.

Onko Fennovoiman hankkeen riskit arvioitu kunnissa lain edellyttämällä tavalla? Hakulisen mukaan asia on painettu villaisella ainakin Helsingissä ja Vantaalla. Raahen osalta tilanne ei näytä sen paremmalta.

RAAHEN KAUPUNKI LUOTTAA SOKEASTI FENNOVOIMAN HANKKEESEEN

Raahe on noin 25 000 asukkaan pikkukaupunki, joka sijaitsee Fennovoiman suunnitellun ydinvoimalan sijoituspaikkakunnan Pyhäjoen vieressä Perämeren rannikolla. Raahen kaupunki on osakkaana Fennovoimassa tytäryhtiönsä Raahen Energia Oy:n kautta. Ydinvoimala sijaitsisi Raahen talousalueella, ja fyysisesti se sijoittuisi osittain kaupungin omistamille maa- ja vesialueille. Hanhikivenniemeltä on Raahen keskustaan vain 20 kilometriä.

Raahen Energian omistusosuus Fennovoimasta on vuoden 2013 tietojen mukaan 2,5 megawattia, mikä on noin 0,2 prosenttia voimalan 1 200 megawatin tuotannosta. Ydinvoimalahankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 6 miljardia euroa, mistä Raahen Energian osuus olisi siis noin 12 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 lokakuussa Raahen Energia ilmoitti sijoittaneensa hankkeeseen ”tähän mennessä” reilut 150 000 euroa.

Huolimatta siitä, että Fennovoiman ydinvoimala tulisi sijaitsemaan aivan Raahen kyljessä kiinni ja sillä olisi kauaskantoiset vaikutukset kaupungin tulevaisuuteen, hankkeesta ei juuri ole käyty poliittista keskustelua. Ainakaan julkisesti. Raahen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirjojen perusteella näyttää siltä, ettei Fennovoiman ydinvoimalahankkeen riskejä ole arvioitu Raahen kaupungin toimesta mitenkään, vaikka hanke on muuttunut merkittävästi etenkin Rosatomin mukaantulon myötä.

Onkin hämmentävää todeta, kuinka vähän Raahen kaupunginvaltuutetut ovat ylipäätään ottaneet Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen kantaa viime aikoina. Muutamia hankkeeseen liittyviä päätöksiä on kuitenkin tehty.

FENNOVOIMAN ”VESILUPA” JAKAA MIELIPITEITÄ

Raahen kaupunginhallitus antoi kuluvan vuoden tammikuussa puoltavan lausunnon Fennovoiman hakemukseen aloittaa ydinvoimalan ruoppaus-, louhinta- ja maanrakennustyöt Pyhäjoen Hanhikivenniemellä jo ennen asianmukaisten lupapäätösten saamista (Raahen kaupunginhallituksen pöytäkirja 13.1.2014, pykälä 8 ja pykälä 9).

Fennovoima on siis hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vesitalouslupia ja valmistelulupaa, joiden nojalla se pääsisi aloittamaan muun muassa meriväylän ruoppauksen ja voimalan jäähdytysvesijärjestelmän rakennustyöt jo ennen ydinvoimalan rakennusluvan saamista. Hakemus pohjautuu vanhentuneen hankkeen tietoihin ja vuoden 2010 periaatepäätökseen, mikä on synnyttänyt voimakasta kritiikkiä muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton taholta.

SLL:n mukaan Fennovoiman hanke ei täytä vesilain valmisteluluvan kriteerejä, eikä yhtiöllä ole edes hallussaan kaikkia tarvitsemiaan maa- ja vesialueita. Ruoppaus- ja maanrakennustöiden aloittaminen ennenaikaisesti sen sijaan painottaisi muutoin epävarman hankkeen etenemistä tilanteessa, jossa YVA-selostuksen ja periaatepäätöksen käsittely on kesken, eikä ydinvoimalan rakennusluvasta ole vielä tietoakaan.

Myös Raahen kaupunginhallituksessa Fennovoiman vesilupa jakoi mielipiteitä. Vaikka kaupunginhallitus päätyi lausuntoon, jonka mukaan sillä ei ole Fennovoiman hakemuksesta mitään huomautettavaa, asiasta äänestettiin vastaehdotuksen jälkeen.

Joni Lackströmin (vas.) esittämässä vastaehdotuksessa todetaan, että ”vesiluvan käsittely tässä vaiheessa on ennenaikaista, koska ympäristövaikutusten arviointiselostusta ei ole tehty, eikä työ- ja elinkeinoministeriö ole antanut siitä lausuntoaan, periaatepäätös ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi ei vastaa Fennovoima Oy:n muuttunutta tilannetta, Fennovoima Oy:llä ei ole hallintaa vesilupahakemuksen mukaisiin maa- ja vesialueisiin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan ‘Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon.’”

Vastaehdotus hävisi puoltavalle lausunnolle äänin 4 – 6. Kaupunginhallituksen yhdestätoista jäsenestä vastaehdotusta kannattivat vasemmistoliiton ja SDP:n edustajat. Vesiluvan puoltamista sen sijaan kannattivat keskustan ja kokoomuksen jäsenet. Kaupunginhallituksen ainoa perussuomalaisiin kuuluva jäsen äänesti tyhjää.

VENÄJÄN KIELIOPINTOJEN EDISTÄMINEN JA IMAGOHYÖTY ETUSIJALLA

Näyttää siltä, että riskien kartoittamisen sijaan kaupungin päättäjät ovat ummistaneet silmänsä realiteeteilta, ja keskittyneet edistämään Fennovoiman hanketta jopa menettelytapojen lainmukaisuudesta välittämättä. Vesiluvan puoltamisen ohella valtuutetut ovat olleet viime aikoina toimeliaita myös seutulautakunnassa, jossa asetettiin opetustoimen työryhmä ”valmistelemaan seutukunnassa venäjän kielen opetusta ja kartoittamaan sivistystoimissa tarvittavia muutoksia Pyhäjoella, Raahessa ja Siikajoella ydinvoimalarakentamisen johdosta.”

Fennovoiman hankkeen riskejä on sivuttu viimeksi Raahen kaupunginvaltuustossa vuoden 2013 maaliskuussa, jolloin Raahen Energian toimitusjohtaja Heikki Jäälinoja vastasi valtuutettu Katja Hännisen (vas.) esittämään kysymykseen Fennovoiman osakkuudesta mahdollisesti aiheutuvista lisäkustannuksista.

Jäälinojan mukaan ”Raahen Energia Oy:n omistusosuus on niin pieni, ettei se missään vaiheessa vaaranna yhtiön tulevaisuutta vaikka kokonaiskustannukset nousisivatkin alkuperäisestä. — Raahen Energia Oy katsoo, että sen mukanaolo hankkeessa on imagollisesti tärkeää, sijaitseehan voimalapaikka juuri Raahen talousalueella.”

Raahen kaupungin omistusosuus Fennovoimasta on toki verrattain pieni. Kyseessä on kuitenkin miljoonien eurojen sijoitus jo siinä tapauksessa, että hankkeen alustava kustannusarvio pitää paikkaansa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Raahen Energian liikevaihto on viime vuosina ollut noin 10 miljoonaa euroa. Olkiluoto 3:n ydinvoimalahanke on osoittanut, että rakennusvaiheen pitkittyessä kustannukset moninkertaistuvat nopeasti. Jo pitkään talousvaikeuksien kanssa kamppaillut Raahen kaupunki on kuitenkin halukas olemaan mukana Fennovoimassa imagohyödyn tähden, ja täten hankkeeseen liittyvät riskit on sivuutettu muutamalla ympäripyöreällä lauseella.

ENERGIAYHTIÖ KUNTALAISTEN EDUNVALVOJANA?

Selitys sille, miksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeen riskiarviointi loistaa poissaolollaan niin Raahen kaupunginhallituksen kuin valtuustonkin pöytäkirjoista, löytyy Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarviosta, kaupunginjohtajan katsauksesta. Siinä todetaan, että Raahen Energia saa jatkossa itsenäisesti päättää osallistumisestaan Fennovoiman hankkeeseen. Riskien arvioinnin sijaan kaupunki on siis sanoutunut irti tehtävästään toimia kuntalaistensa edunvalvojana, ja ulkoistanut päätöksenteon tytäryhtiölleen.

Kun miettii ydinvoimalahankkeesta Raahelle aiheutuvia taloudellisia, ympäristö-, terveys-, ja muita riskejä, tuntuu sähköyhtiölle annettu valta ja vastuu kohtuuttoman suurelta. Onko näin merkittävän asian ”ulkoistaminen” todellakin linjassa kuntalain kanssa? Mitä virkaa kaupunginvaltuustolla on, ellei se valvo kaupunkilaisten etua? Onko Raahen kaupunginhallitus pelkkä Fennovoiman kumileimasin?

Kuten Pentti Hakulinen painottaa, nyt on korkea aika nostaa kissa pöydälle Fennovoiman omistajakuntien päättävissä elimissä. Kunnallisten sähköyhtiöiden pitää pystyä esittämään kunnanhallituksille ja valtuustoille uskottavat laskelmat niin ydinvoimalahankkeeseen liittyvistä taloudellisista hyödyistä kuin riskeistäkin. Väitteiden, uskomusten tai toiveiden pohjalta ei ole mahdollista arvioida realistisesti hankkeen kannattavuutta.

Fennovoiman hankkeeseen liittyvistä hyödyistä ja haitoista tulee omistajakunnissa käydä avointa poliittista keskustelua, ja saattaa eri näkökohdat myös julkisuuteen. Kansalaisilla on oikeus tietää, miten heidän verorahojaan käytetään, ja mihin suuntaan heidän kotiseutunsa asioita ajetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *