Hanhikiven maa-alueiden pakkolunastuksesta

Kesällä 2015 astuu voimaan Fennovoiman valtioneuvostolta saama lupa Hanhikiven maiden pakkolunastukseen. Lupa saatiin 11.12.2014, vähän sen jälkeen kun eduskunta oli äänestänyt Fennovoiman periaatepäätöksen täydentämisestä. Fennovoiman määräaika rakentamislupahakemuksen jättämiselle umpeutuu kesäkuun lopussa, jolloin periaatepäätöksen mukaan alueiden hallinnan ja ydinjätteen loppusijoituksen pitäisi olla selvillä. Pakkolunastusprosessi on kesken, mutta Fennovoima on saanut ennakkohaltuunottoluvan ja on aloittanut jo keväällä valmistelevat metsähakkuut alueella.

Pakkolunastuslakia on yleensä käytetty julkisiin infrastruktuurihankkeisiin (tiet, sähköverkko) ja harvemmin luonnonsuojelutarkoituksiin. Kesällä 2014 lakia tarkennettiin koskemaan myös energiahankkeita. Käytännössä muutos tarkoitti, että lakia voidaan käyttää myös yksityisiin hankkeisiin, jos ne katsotaan yhteiskuntaa hyödyttäviksi.

Pakkolunastuksen käyttö Fennovoiman tapauksessa merkitsee myös laajempia vaikutuksia maa-alueiden yksityisomistukseen ja luonnonsuojeluun. Koska yhteiskunnan edun määrittely on aina poliittinen kysymys, joka on riippuvainen senhetkisistä intresseistä, avaa tämänkaltainen lain hyödyntäminen ovet hyvin ongelmallisille mahdollisuuksille maa-alueiden käyttöön mielivaltaisesti taloudellisten intressien takia. Samoin kuin Suomen samaan aikaan neuvotteleman TTIP-sopimus investointisuojasta, antaa pakkolunastuksen hyödyntäminen yksityisiin tarkoituksiin signaalin demokratian merkityksen hämärtymisestä ja vallan ojentamisesta taloudellisille toimijoille ja intresseille yli kansallisen päätöksentekojärjestelmän.

Fennovoima nosti pakkolunastusmahdollisuuden esiin jo 2011, jolloin yhtiön viestinnässä kuitenkin annettiin edelleen ymmärtää, että yhtiöllä on käytössään voimala-alueeseen tarvittavat maat. Samaan aikaan Fennovoima on viestinyt ulospäin, että voimalahankkeelle pitää olla vahva paikallinen tuki ja että yhtiö haluaa hyvät naapuruussuhteet. Lisäksi Fennovoima luovuttaa alueet ydinvoimalan toimittajan, Rosatomin, käyttöön voimalan rakentamisen ajaksi. Varsinkin laajamittaiset energiahankkeet Venäjän kanssa on EU:ssa katsottu ongelmallisiksi nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Herää kysymys, miksi valtioneuvosto suhtautuu niin kevyesti asiaan ja ottaa täysin muusta Euroopasta poikkeavan linjan yksittäisen hankkeen takia.

Koska periaatepäätösprosessiin ja hankkeen luonteeseen on tullut jo lukuisia poikkeuksellisia ulottuvuuksia sitten 2010 alkuperäisen päätöksen (hakemuksen täydentäminen jälkeenpäin, pakkolunastuslain muutos ja käyttö poikkeuksellisesti, omistajuuskysymykset), on arveltu, että yhtä lailla tullaan joustamaan rakentamislupahakemuksen suhteen. Esimerkiksi Fennovoiman oman näkemyksen mukaan ydinjätekysymys on vuonna 2016 ratkaistava asia toisin kuin periaatepäätöksen vaatimukset edellyttävät (Fennonen, 1/2015: 7). Onkin kyseenalaista, voiko koko prosessia pitää enää luotettava ehtojen ja sääntöjen joustaessa jatkuvasti projektin ongelmien takia.

Lähteitä ja lukemista

Yle: Ydinvoimayhtiön pakkolunastushanke hämmentää Pyhäjoella

Yle: Vuodessa tehdään yli 700 pakkolunastusta – vain 18 luonnonsuojelun vuoksi

Tieteen termipankki 20.05.2015: Oikeustiede: pakkolunastuslaki

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140691
koko laki: http://www.edilex.fi/smur/19770603

Fennonen 1/2015:
http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennonen-on-ilmestynyt-lue-kuinka-hankkeemme-jalkautuu-pyhajoelle

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *