Hiroshiman muistopäivä: Rosatomin ja Fennovoiman yhteispanos ydinaseteollisuudelle

hiroshima
Hiroshima. Nagasaki. 6. elokuuta 1945 tappoi Hiroshimaan pudotettu, Little Boyksi ristitty ydinpommi noin 75 000 ihmistä. Uraani-235-isotooppilla tankattu Little Boy oli aikansa prototyyppi: vastaavaa pommia ei oltu ennen testattukaan. 9. elokuuta 1945 pudotettiin Nagasakin kaupunkiin Fat Maniksi ristitty plutoniumpohjainen imploosiopommi. Uusimpien tutkimusten mukaan Nagasakissa kuoli 87 000 henkeä.

foto_no_exif(2)
Hiroshiman ja Nagasakin muistopäivän ja ydinhulluuden uhrien muistoa kunniottaakseen ympäristöaktivistit sekä antimilitaristit blokkasivat Fennovoiman Pyhäjoen toimiston lastenrattaineen ja ydinkaksosineen 10. elokuuta klo 8.45 alkaen: muistuttavathan kaksoset Little Boy ja Fat Man ydinvoiman ja joukkotuhoaseiden epäpyhästä liitosta.

foto_no_exif
Blokkaus sujui pääosin rauhallisissa tunnelmissa. Fennovoima-Rosatomin henkilöstöä tempaus ei ymmärrettävistä syistä miellyttänyt, mutta ohikulkijoilta mielenilmaus keräsi pääosin positiivista huomiota: jokunen ydinvoiman puoltaja halusi keskustella pidemminkin, mutta asiallisena ja logiikan raameissa pysytellen. Poliisi saapui paikalle reilun kahden tunnin kuluessa. Kiinniottoja ei tapahtunut.

foto_no_exif(1)
Mielenilmaukseen osallistuneiden juttusille tultiin ahkerasti tempauksen jälkeen: hihasta tultiin nykimään niin ruokakaupassa kuin kirjastonkin käytävillä. Erityisen lämmittävänä tuenilmaisuna mainittiin Hyökyaallon protestileirin kahvikassaan lahjoituksen suorittaneen tuntemattoman henkilön reipas kehoitus “Laittakaa ikkunat paskaksi”. Hydrauliletkuista sun muista huolestuneet voivatkin muistaa, etteivät Fennovoima-Rosatomin projektille kriittiset tahot rajaudu Hanhikivenniemen alueelle – on moisen myöntäminen sitten omalle maailmankuvalle miten epämiellyttävää hyvänsä.

Mitä tekemistä Pyhäjoen ydinvoimalahankkeella sitten on ydinaseiden kanssa? Paljonkin. Hankkeen päärahoittaja ja ainoa laitetoimittaja, Venäjän valtiollinen atomienergiayhtiö Rosatom, vastaa myös Venäjän ydinaseista.  Rosatomin korkein päättävä elin on yhdeksänhenkinen valvontaneuvosto, jonka jäsenet nimittää itse presidentti Vladimir Putin. Ukrainan kriisin, Venäjänvastaisten talouspakotteiden sekä läntisen Nato-shakin yhtälössä ydinvoimalan toimittaminen Pyhäjoelle onkin Venäjälle merkittävä juttu – ennenkaikkea poliittisesti. Rosatom hyötyy yhtälöstä myös taloudellisesti: ymmärrettävistä syistä sen urakat maailmalla alkavat olla vähissä.

Rosatomin työntekijöistä liki 40% työskentelee ydinaseiden parissa. Asia ei ole salaisuus tai salaliittoteoria: yhtiö esittelee toimintaansa avoimesti omilla verkkosivuillaan.

Rosatomin siviili- ja sotilaallinen tuotanto menevät paljolti päällekkäin. Sen ydinpolttoainekierron laitokset sijaitsevat yhä pitkälti ulkomaalaisilta suljetuissa kaupungeissa.

Ydinvoima ja ydinaseet ovat teknologisesti ja historiallisesti siamilaiset kaksoset. Ne perustuvat samaan luonnonilmiöön: raskaiden atomiydinten halkeamiseen eli fissioon. Ydinvoimaloissa ja ydinaseissa halkeavat samat aineet: uraani ja plutonium. Lähes kaikki nykyiset ydinvoimalat käyttävät väkevöityä uraania: kun ydinpolttoainetta valmistavien väkevöintilaitosten prosessia jatketaan, saadaan pommikelpoista uraania. Nykyiset ydinvoimalat tuottavat myös plutoniumia, joka muusta korkea-aktiivisesta jätteestä erotettuna on sekin pommikelpoista tavaraa.

Nykyisten ydinasevaltioiden lisäksi 30-40 ydinvoimaa käyttävää maata pystyy halutessaan valmistamaan ydinaseen lyhyessä ajassa.

Vielä 1939 ydinvoiman kehittäminen energianlähteeksi ei houkutellut. Washingtonissa tri Abbotin aurinkokäyttöinen höyrykone herätti suurta huomiota. Yhdysvallat  alkoi rakentaa yli megawatin tehoista tuulivoimalaa suunnitellen niiden sarjatuotantoa. Saksassa Hermann Honnef oli kehittänyt uudentyyppisen tuulivoimalakonstruktion, suunnitellen jopa 125 megawatin tuulivoimaloita. Sota muutti tilanteen: atomipommeja havittelevat maat alkoivat investoida ydinenergian tutkimukseen valtavia summia.

Maassa, jossa keskiverrosta venäläisomistukseen myydystä kesämökkitontista tapaa nousta kokonaisia keskustelupalstoja alleen hautavia poruja on Pyhäjoen ydinmyllyhanke kulkenut taivaltaan hämmästyttävän pienellä porulla.

Mutta kaikkihan me toisaalta tiedämme, että kyseessä on puhtaasti poliittinen projekti.

Se vain ei ole – enää – energiapoliittinen projekti.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *