Aihearkisto: Strategia, pohdinnat

Valikoima kiinnostavimpia uusia tekstejä, aiheena mm. kansainvälisen ilmastoliikkeen taktiikat.

Näkemyksiä ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksen ekologia ja ilmastotavoitteet

Suurin osa ympäristöjärjestöistäkin vähättelee ilmastonmuutoksen vaarallisuutta. Tämä saattaa johtua siitä, että fossiiliteollisuus on organisoinut massiivisen ilmastonmuutoksen kieltämiskampanjan, jonka kritiikin kohteena on Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n näkemys ilmastonmuutoksen ekologiasta. Tässä tilanteessa on haluttu puolustaa IPCC:tä sen sijaan, että oltaisiin lähdetty kritisoimaan sitä toisesta suunnasta – ilmastonmuutoksen vaarallisuuden vähättelystä. Jotkut osat ympäristöliikettä, mukaan lukien useat ilmastotutkijat, ovat kuitenkin näin tehneet ja samalla päätyneet IPCC:n linjaa tiukempiin päästövähennystavoitteisiin. Tätä argumentaatiota on hyvä tuoda esiin – onhan kyse koko ihmiskunnan ja monien muiden lajien tulevaisuudesta. Seuraavassa käydään lyhyesti kolme – väistämättä yksinkertaistettua – näkemystä ilmastonmuutoksen ekologiaan, jotka antavat yleiskuvaa siitä millaista keskustelua käydään.

1. Ilmastonmuutoksen kieltäjien väitteet

Varsinkin verkossa tulee usein vastaan väitteitä, joiden mukaan ilmasto ei ole laisinkaan kuumenemassa, tai mikäli on, että tämä ei ole vaarallista eikä liity millään tavalla ihmistoimintaan vaan johtuu luonnollisista tekijöistä. Jo nyt olemme huomanneet tässä argumentaatiossa ristiriidan: samat henkilöt voivat väittää että ilmasto ei ole kuumentunut, tai että se on kuumentunut, mutta kuumentuminen johtuu luonnollisista tekijöistä.

Ilmastonmuutoksen kieltäminen on osa pidempää perinnettä, jossa tietyt yritykset ja näiden etua ajavat tahot (vastaavasti autoritaarivasemmistolaisissa maissa hallitsevat puolueet) ovat yrittäneet kiistää ympäristö- tai terveysongelmien olemassaolon, koska näiden ongelmien tunnustaminen olisi uhannut heidän tärkeintä päämääräänsä: rahallisen voiton tekemistä osakkeenomistajille (autoritaarisissa maissa vallan ja materiaalisen elintason tavoittelua).

Jotkut ilmastonmuutoksen kieltäjät, kuten Fred Singer, siirtyivät tupakkateollisuuden palveluksesta fossiiliteollisuuden palkkalistoille kiistämään ilmastonmuutosta, kun ilmastotietoisuuden nousu alkoi kanavoitua poliittisiksi vaatimuksiksi, jotka olisivat uhanneet fossiiliteollisuuden voittoja. He tiesivät mitä tekivät – olivathan he masinoineet jo pitkään tupakkateollisuudelle kampanjaa, joka pyrki kiistämään tupakanpolton ja keuhkosyövän yhteyden.

Lisätietoa:

Smoke, Mirrors & Hot Air – How ExxonMobil Uses Big Tobacco’s Tactics to Manufacture Uncertainty on Climate Science (Union of Concerned Scientists, January 2007)

Environmental History Timeline

Hoggan, James ja Richard Littlemore (2009): Climate Cover-Up (Greystone)

Oreskes, Naomi (2010): Merchants of Doubt (Bloomsbury) pdf, äänikirja
Ilmastonmuutoksen kieltäjät onnistuvat vaikuttamaan yleiseen tietoisuuteen, koska ilmastonmuutos on monimutkainen asia, ja tietämättömälle täysin perättömätkin argumentit menevät todesta sekä siksi, että heillä on erittäin mittavat resurssit joiden avulla he voivat levittää valheitaan valtavalla volyymillä ja kommunikaation ammattilaisten, kuten PR-toimistojen avustuksella. Fossiiliteollisuus on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista teollisuudenaloista.

Itse argumentteja on lukuisia, ja ne on jo analysoitu tyhjentävästi. Seuraavista linkeistä löytyy tietoa väite väitteeltä:

Skeptiset argumentit ja mitä tiede sanoo (Skeptical Science)

Itse asiassa monet skeptikkoargumentit olivat käytössä tiedeyhteisössä sata vuotta sitten, mutta sittemmin todettu vääriksi. Loistava ja laaja, jatkuvasti päivitettävä esitys ilmastotutkimuksen historiasta:

Weart, Spencer (2011): The Discovery of Global Warming (American Institute of Physics)

2. “Virallinen linja”: Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) näkemys

Vaikka IPCC:n neljäs arviointiraportti onkin vähättelevä, on sen ensimmäisessä ekologiaa käsittelevässä osassa perusasiat selkeästi esitetty. Tuhatsivuisen lukisi tosin mieluummin paperilta, ja ihmetyttääkin miksi sitä on hyvin harvoissa suomalaisissa kirjastoissa.

IPCC:n neljännen arviointiraportin yhteenvedot suomeksi (IPCC, 2007) Katso erityisesti ”Ilmastonmuutos 2007: Osa 1 – Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille

Raportin ekologiaa käsittelevä osio kokonaisuudessaan:
IPCC (2007): Climate Change 2007: The Physical Science Basis (Cambridge University Press, 1009 sivua)

Katso myös:

Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos (Ilmasto.org)

3. Ilmastotutkijoiden viimeisimmät näkemykset

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viimeisin raportti on vuodelta 2007, ja sitä pidetään monien ilmastotutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa vanhentuneena ja vähättelevänä, vaikka se ennustaakin että ilmasto saattaa lämmetä jopa kuudella asteella vuoteen 2100 mennessä. Vähättelysyytökset johtuvat pääasiassa siitä, että raportissa jätetään erittäin vähälle huomiolle niin sanotut hitaat takaisinkytkennät, esimerkiksi jäätiköiden sulamisen aiheuttama heijastuvuuden muutos, maaperästä ja merten pohjasta lämmetessä vapautuva metaani sekä merien ja maaperän kasvihuonekaasunielujen kääntyminen kasvihuonekaasujen lähteiksi lämpötilojen noustessa. Nämä palauteilmiöt saattavat aiheuttaa erittäin nopeita ja pitkäaikaisia “ilmastoloikkia” IPCC:n ennustaman hitaan ja tasaisen lämpenemisen sijaan.

Kun pohjoinen napajää sulaa, paljastuu alta tumma merenpinta, joka imee itseensä huomattavasti jäätä enemmän lämpöä. Syntyy itse itseään voimistava järjestelmä, joka lämmittää pohjoista napa-aluetta ja sen lähiseutuja (Lawrence et al 2008). Merten pohjissa ja pohjoisten ikirouta-alueiden maaperissä on varastoituneena valtavat määrät metaania, joka pääsee purkautumaan ilmakehään kun merenpohja ja maa lämpenevät (Westbrook et al 2009, Shakhova et al 2010, Mastepanov et al 2008). Tämä on jo alkanut ja kuumentaa ilmastoa entisestään. Mikäli tämä prosessi pääsee kunnolla käyntiin, on ihmiskunnan peli pelattu (Pearce 2009, Taalas 2009). IPCC:n arviot pohjoisen napajään sulamisesta sen vuoden 2007 raportissa ovat pahasti alakanttiin. Samana vuonna, kun raportti julkaistiin, 2007, pohjoinen napajää suli ennätyspieneksi, reilusti alle 5 miljoonan neliökilometrin. IPCC:n pahimman skenaarion mukaan näin paha sulaminen olisi voinut tapahtua vasta vuosien 2025-2030 tienoilla. Parhaan arvion mukaan vuonna 2007 mitattu sulaminen odotettiin tapahtuvan vuonna 2050, ja optimistisimman skenaarion mukaan vuonna 2007 koettua sulamista ei olisi pitänyt tapahtua vuoteen 2100 mennessä (Sommerkorn ja muut 2009, s. 8)!

Mitä tulee merenpinnan nousuun, on IPCC vuoden 2007 raportissaan suorastaan skitsofreeninen. Toisaalla se sanoo, ettei merenpinnan nousun ennusteelle voida asettaa ylärajaa, koska hitaita takaisinkytkentöjä ja toisaalta tiettyjä nopeita jäätiköiden sulamismekanismeja ei ymmärretä kunnolla. Silti se kuitenkin samassa raportissaan asettaa arvioiduksi ylärajaksi naurettavan alhaisen 59 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Kesäaikaisen pohjoisen napajään se arvioi olevan sula aikaisintaan vuosisadan loppupuolella.

Merenpinta on kuitenkin noussut nopeammin kuin IPCC:n pahimmissa skenaarioissa, koska IPCC ei ottanut arvioissaan huomioon “nopeita dynaamisia muutoksia Grönlannin ja Antarktiksen jään virtauksissa” (Overpeck ja Weiss, 2009). Yksi mekanismi, jota IPCC ei osannut ennustaa, on sulamisvesien porautuminen koko parin kilometrin paksuisen Grönlannin jäätikön läpi (Climate Code Red). Tämä nopeuttaa sulamista, sillä veden ei tarvitse virrata merelle jäätikön päällä, ja mantereen ja jäätikön väliin kertyvästä vedestä tulee voiteluainetta (Bell 2008). Antarktiksella jäätikkö on sulanut alapinnaltaan niin, että lämmintä vettä pääsee tunkeutumaan syvälle jäätikön alle kiihdyttäen sulamista (Spratt 2010, Pelto 2009). Myös jäätiköille kertynyt noki, joka sulaessa kerääntyy pinnalle, kiihdyttää sulamista entisestään (Xu ja muut, 2009). Tunnetun ilmastotutkijan James Hansenin mielestä viiden metrin merenpinnan nousu tämän vuosisadan aikana on todennäköinen, ellei päästöjä minimoida pikavauhtia (Hansen 2007).

Running to Catch a Bus to the Apocalypse

Kirjoitus julkaistu Climate Voices -blogissa.

by Orin Langelle Global Justice Ecology Project’s Co-Director and Strategist

Not just once but twice.  Two times I had to run to catch the bus that was going from the Hotel Zone in Cancún to the Cancún Messe.  From the Messe one had to take a shuttle to get into the main buildings of the Moon Palace where the UN climate talks were being held or to get to the media center.  The UN made it quite hard to get to the Moon Palace from the Hotel Zone or downtown, so missing a bus was a big deal time-wise.

Ilmasto-opintopiiri aloittaa Helsingissä

Uudessa opintopiirissä tutustutaan ilmastopolitiikkaan kriittisellä mielellä ja vaihtoehtoja etsien.

Mikä päästökaupassa mättää? Mikä REDD? Eikö “vihreä kapitalismi” ole parempi kuin “fossiilikapitalismi”? Miksi etelän maat “pilasivat” ilmastoneuvottelut? Mikä Cochabamba?

Aloitamme helppolukuisilla suomenkielisillä artikkeleilla. Ensimmäisen kerran kokoonnumme keskiviikkona 27.10 klo 18.00. Uuden ylioppilastalon Flora-salissa (Mannerheinintie 5b, 3.krs.) Jatka lukemista Ilmasto-opintopiiri aloittaa Helsingissä

Uusi julkaisu Rising Tidelta

COP-15-neuvottelujen jälkipuinneissa on tullut selväksi, että isot ngo:t, hallitukset ja markkinapohjaiset ratkaisut eivät pysty tuomaan toimivia ratkaisuja ilmastokriisiin. USA:n Rising Tiden julkaisu kritisoi aikansa eläneeksi mallia, jota noudattavat  valtavirta-NGO:t ovat oppineet toimimaan liiankin hyvin suuryritysten ja poliittisen johdon ehdoilla. Lehtinen tarkastelee, miten “vihreä” kapitalismi, parlamentarismi ja markkinamekanismit muodostavat ratkaisujen sijaan yhden suurimmista esteistä kasvamassa olevalle ilmastoliikkeelle.

The Climate Movement is Dead: Long Live the Climate Movement – lehtisen voi ladata täältä.

Nopea yhteiskunnallinen muutos ja ilmastokatastrofin välttäminen

Olli Tammilehto

Ihmiset ja suurin osa muista lajeista ovat suuressa vaarassa. Olemme maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin kynnyksellä. Ihmiskunnalla on vain vähän aikaa muuttaa aineenvaihduntaansa muun luonnon kanssa. Monien johtavien ilmastotutkijoiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä hyvin nopeasti, jottei itse itseään ruokkiva ilmastomuutos käynnisty. Ilmastokatastrofin lopputuloksena miljardit ihmiset kuolisivat, vähintään puolet eliölajeista häviäisi ja suuri osa planeetasta muuttuisi asuinkelvottomaksi. Teknisistä ja poliittisista syistä pelkästään teknologisilla muutoksilla ei ole mahdollista vähentää päästöjä kyllin nopeasti. Tarvitaan myös nopeita muutoksia valtasuhteissa ja muissa yhteiskunnallisissa rakenteissa. Tämä artikkeli pyrkii osoittamaan, että sellainen muutos on mahdollisuuksien rajoissa. Perusteluina käytetään analogisia historiallisia kokemuksia, nykyisen yhteiskunnallisen todellisuuden luonnetta, ihmisten subjektiviteetin rakennetta ja tyytymättömyyden luomiseen perustuvaa kulutusta. Jatka lukemista Nopea yhteiskunnallinen muutos ja ilmastokatastrofin välttäminen

TRE: Ilmastokriisistä ilmastoturvaan -kurssi ja keskustelukerho

Pispalan kirjastolla Torstai-iltaisin 5.11. – 3.12 klo 18-20.30

Muiden kiireiden takia ilmastokurssin tiedotus on jäänyt retuperälle ja väki ollut vähäistä. Nyt yritetään toisen kerran lyhennettynä versiona:

lmastokriisistä ilmastoturvaan -kurssi ja keskustelukerho järjestetään Pispalan kirjastolla Torstai-iltaisin 5.11. – 3.12 klo 18-20.30. Kurssilla ilmastonmuutosta lähestytään ekoanarkistisesta näkökulmasta, keskusteluissa tietenkin sana on vapaa.

Jatka lukemista TRE: Ilmastokriisistä ilmastoturvaan -kurssi ja keskustelukerho

Lehtinen valheellisista ilmastoratkaisuista

Vielä muutama vuosi sitten ilmastonmuutos ei useimpien suuryritysten mukaan ollut mikään ongelma. Mutta nyt, kun sen vaikutuksia on mahdotonta kiistää, monet näistä samoista firmoista julistavat kilpaa olevansa ratkaisijoiden etujoukoissa. Pyrkiessään epätoivoisesti välttämään lainsäädäntöä joka voisi vahingoittaa heidän voittojaan, yritykset ovat tuoneet esiin huiman valikoiman valheellisia ratkaisuja, pikaparannuksia, jotka ylläpitävät yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta ja takaavat yhtiöille mehevät voitot. Lähemmin tarkasteltuna monet näistä teknologioista ja käytännöistä ovat vain vaarallisia sivupolkuja, jotka vievät meitä kauemmas elinkelpoisen ja oikeudenmukaisen maailman tavoitteesta ja hämärtävät ilmastokriisin perimmäisiä syitä.

Pohjois-Amerikan Rising Tide on julkaissut pamfletin, jonka käsittelyssä ovat puhdas hiilivoima, agropolttoaineet, hiilidioksidin anekauppa, tekniset pelastukset ja muut epäratkaisut. Opuksen voi tilata ilmaiseksi osoitteesta FalseSolutions-AT-RisingTideNorthAmerica-DOT-org, tai ladata suoraan täältä.

20 teesiä vihreää kapitalismia vastaan

Ei valheellisia ratkaisuja! Ilmasto-oikeudenmukaisuus nyt!

1. Maailman talouskriisi merkitsee kapitalismin uusliberalistisen vaiheen loppua. “Business as usual” (finansialisaatio, sääntelyn poistaminen, yksityistäminen…) ei enää ole vaihtoehto: hallitusten ja yritysten on pakko löytää uusia pääoman kerryttämisen tiloja ja poliittisen sääntelyn keinoja, jos kapitalismin halutaan säilyvän.
Jatka lukemista 20 teesiä vihreää kapitalismia vastaan

Are We Anywhere? Carbon, Capital and COP-15

Tämä Pascal Stevenin teksti on julkaistu alunperin SHIFT-lehdessä nro 5.

Everything is rational in capitalism, except capital or capitalism itself …the system is demented, yet it works very well at the same time”.
(Felix Guattarri, 1995)

“We mean business when we talk about climate change”.
(Jose Manuel Barroso, European commission president)

One of the biggest political spectacles of the coming year will be held in Copenhagen, (COP-15) in December. There, delegates from 170 countries, corporate lobbyists and NGO representatives will come together under the banner of the United Nations framework convention on climate change (UNFCC) in an attempt to solve the problem of climate change via the implementation of a global, market based, carbon cap and trade scheme. The deal brokered here will replace the Kyoto treaty which will expire in 2012. The COP-15 will be a core global governance mechanism through which climate change mitigation will be implemented. The deal that emerges from this has the potential to affect the entire socio-ecological field.
Jatka lukemista Are We Anywhere? Carbon, Capital and COP-15

Ilmastokriisi ja kapitalismin syrjäyttäminen



Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Voiman nettisivuilla

Tadzio Müllerin teksti “Liike on kuollut, eläköön liike!” julkaistiin Voimassa 9/08 ja luimme sitä suurella mielenkiinnolla. Miksi ilmastonmuutoksen vastaisen liikkeen on oltava myös kapitalismin vastainen ja mitä se tarkoittaisi?

Ilmastonmuutoksen uhka näyttää päivä päivältä synkemmältä. Ihmiset menevät kaduille ja sanovat, että ilmastokysymys pitäisi ottaa vakavasti. Tyytymättömyyttä kuitenkin ilmaistaan useimmiten “yhteiskuntakelpoisesti”: sellaisella sovinnaisuudella, jolla valtio kansalaisaktivismia ymmärtää ja tukee. Mitään sellaista, joka todella horjuttaisi vallitsevia rakenteita, ei tehdä tai vaadita. Kunhan nyt saamme eduskuntatalon rappusilla pidetystä mielenosoituksestamme tekemisen tunteen ja reippaita uutisia telkkariin.

Jatka lukemista Ilmastokriisi ja kapitalismin syrjäyttäminen