Aihearkisto: Fortum

Solidaarisuutta kaukomailta!

puu

Astetta etelämpää saapui solidaarisuusterveinen Hanhikiven väelle – ja vähän muillekin. Maailmallisia uutisia seuraava tietää kuvan ottopaikan kyselemättäkin – ja Supojen ja sen semmoisten pikku turjakkeiden puolestaan sietääkin pikkuisen googletella ja pähkäillä otoksen karttaruutuja. Ottakaa pojat ja tytöt haaste vaikka Hanhikivenniemen panostuksena “työllistävän vaikutuksen” teemaan.

Häätöjä tulee, häätöjä menee. Uusi leiripaikka ei, syystä tai toisesta, ole onnistunut ylittämään paikalliskuplassaan elävien miniatyyriaviisien kiinnostuskynnystä – ja valtakunnan tason mediat taas ovat olleet ymmärrettävästi liian kiiruisia uutisoidakseen isommista aiheista. Erityisen mielenkiintoinen on esimerkiksi Ilta-Lehden pitkä artikkelikokonaisuus Fennovoimasta, jota lehti sumeilematta kutsuu julkaisussaan “Putinin panttivangiksi”. Pitkälliseen taustatyöhön ja sopimuspapereiden kääntöpuolia kaivanut artikkeli ei jätä paljoa arvailun varaan siitä, kuka Fennovoiman projektin suhteen tätä nykyä tahtipuikkoa heiluttaa. Nyt ollaan jännän äärellä: mitähän mahtaa Pyhäjoelle kuulua, jos Obama kumppaneineen tuleekin julistaneeksi myös energia-alan pakotelistan alaiseksi?

Tätä taustaa vasten on toki ymmärrettävää, että esimerkiksi paikallisaviisi Raahen Seutu pitää suunsa tarkasti supussa ja tekstinsä sanelukoneen mukaisessa ulkoasussa: Kreml on millä mittakaavalla tahansa iso peluri – ja tietää kyllä, miten pelilaudan pienimpiä nappuloita pyöritellä.

Mutta mitäpäs me pienistä! Syksyn marjasato on hyvässä terässä, hippi tukevasti puussa ja puuropata porisemassa sympaattisille kulkijoille. Leiriväen tavoitat uudesta numerosta 046 5981080: ole pro-aktiivinen ja tarkista tuoreimmat tunnelmat omatoimisesti!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Hanhikivenniemellä jälleen kaivuriblokki

Torstaina 10.syyskuuta Fennovoima-Rosatomin työmaalla blokattiin jälleen toimistaan kaivonkone. Keskelle hakkuuaukeaa hyytynyt työkone ei luonnollisesti riitä pysäyttämään kokonaisprojektia, mutta alleviivaapa tehokkaasti sen lukuisia epäkohtia – ja niiden herättämää tyytymättömyyttä.

“Maisemointiluvalla” edelleen vailla varsinaista ydinvoimalan rakennuslupaa sekä sen saamisen edellyttämää ydinjätteen loppusijoitussuunnitelmaa Fennovoima-Rosatomin projekti heijastelee yhä kansallista kuplahallikulttuuria: “aloita sinä vaan, katsotaan ne paperit sitten jälkikäteen. Sillä sellainen on maan tapa, että valmista täällä ei enää pureta.” Aika näyttää, miten käy Fennovoima-Rosatomin atomihallin. Toivottasti moni pienyrittäjä tai kerrostalonpystyttäjä lainoineen ei havaitse laittaneensa liikaa yhden kortin varaan.

Niin. Se ydinjätesijoituksen ratkaisu. Ydinjäteyhtiö Posiva on ilmoittanut, ettei sen Onkaloon voida sijoittaa Fennovoiman jätteitä: tila ei riitä. Fortumin osuus Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalasta ei toimitusjohtaja Tapio Kuulan mukaan yhtälöä ratkaise. Vaihtoehtoja Fennovoima-Rosatomin vekkulit varmasti esittävät: ehkä Suomesta etsitään Fennovoima-Rosatomin toimesta paikkaa uudelle onkalolle? Silloin sopiikin kysellä, miten paljon se löisi hankkeelle lisähintaa ja kuka sen maksaisi. Reilu 100 000 vuotta on pitkä aika maakellarin ylläpidolle.

Toisaalta, jo 2010 Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen runoili Fennovoima-Rosatomin jätesijoittelusta että ”vaihtoehtojamme ovat maantiet, merikuljetukset ja rautatiet”. Alunperin Kettunen viittaa ydinjätteen kuljettamiseen Suomen maaperällä, mutta mikäli sopivaa maakellaria ei Fennovoima-Rosatomille löydy – laitetaanko pitkäveto siitä, missä vaiheessa yhtiökaksikko alkaa lobata tai vihjailla lainmuutoksesta, joka jälleen sallisi ydinjätteen kuljettamisen maasta – esimerkiksi Venäjälle?

Fennovoima-Rosatomin ydinlöpö olisi jokatapauksessa tulossa Venäjän Majakista. Keksinevät vielä esittää, että sinne ne käytetytkin tynnyrit voisi palauttaa, edellisten kylkeen vuotamaan. Sillä kauppa se on, joka kannattaa: venäläinen ydinpolttoaine on toki halpaa, ovathan sen tuotannossa käytetyt ympäristöstandardit mukavan alhaisia.

Hauska soppa on Fennovoiman myötä sylissään myös Fortumilla. Suomen Kuvalehti avaa tuoreessa jutussaan hyvin sitä, miten tiukasti Fortum tällä hetkellä onkaan Kremlin ansassa.

Hyvää uutta YYA-Suomea, Pyhäjoki. Miten pyyhkii?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Arlian vartijat itämaisissa tunnelmissa: oman käden oikeutta Hanhikivenniemellä

Perjantain ja lauantain välisenä yönä 28.elokuuta Hanhikivellä tapahtui kaksi kiinniottoa noin kello 4:30.

Kolme raahelaisen vartiointiliike Arlian vartijaa tunkeutui leirin portista puukkoa apunaan käyttäen. Hanhikivenniemen alueen osin sulkevan aidan portit on suljettu 27.elokuuta alkaen, mutta liikkumiskieltolupa alueella ei ole vieläkään astunut voimaan. Tästä pikkuseikasta piittaamatta vartijat yrittivät käskyttää leirin portilta tapaamiaan henkilöitä asettamaan kätensä käsiraudoitettaviksi ja seuraamaan vartijoita.

Ensimmäisellä yrityksellä Arlian yön ninjojen yritys meni puihin: leirin portilta tavattu henkilö poistui paikalta eivätkä Arlian ninjat syystä tai toisesta seuranneet tätä metsän pimentoon. Toisella yrityksellä samat kolme yön ninjaa kokivat ilmeisesti rohkaistuneensa riittämiin ja kävivät suoraviivaisesti käsiksi leirialueen portilta tapaamistaan henkilöistä pienikokoisempaan. Paikalle jalan saapuneet vartijat lähtivät raahaamaan saalistaan kohti työmaa-aluetta pääsemättä kuitenkaan kymmentä metriä kauemmas leirin portilta: tottakai metakka sai muun leiriväen nopeasti paikalle ja puuttumaan tapahtumien kulkuun.

Arlian urheat vartijat eivät suostuneet näyttämään vartijakorttejaan edes poliisin saavuttua paikalle. Yksi vartijoista ärsyyntyi silminnähden kuvatuksi tulemasesta ja joitakin minuutteja ennen poliisin saapumista hyökkäsi kuvaajan kimppuun, tarkoituksenaan mitä ilmeisimmin yrittää ottaa kamera haltuunsa. Kameraa havitellut vartija paiskoi kuvaajaa pitkin soratietä, kuristi ja veti hiuksista, vaikkei kyseinen henkilö vastustellut, jollei sellaiseksi lasketa esimerkiksi pään alueen tai kameran suojaamista. Poliisin saapuessa kuvaaja pyrki aktiivisesti kohti poliisia, huutaen näitä tulemaan apuun.

Molemmat kiinniotetut henkilöt sullottiin poliisimaijaan melko väkivaltaisesti. Kysyttäessä poliisi kertoi vartijoiden version tapahtumista olevan se, että kiinniotetut oltiin tavattu työmaa-alueelta, heitä oli kehoitettu poistumaan ja kun ei oltu toteltu, otettu kiinni. Mielenkiintoiseksi tarinan tekee tapahtumien sijainti: lähimmät työkoneet sekä itse työmaa-alue sijaitsevat kaukana niemennokan leiristä, jonka välittömässä lähdeisyydessä on tällä hetkellä pelkkää tyhjää hakkuuaukeaa. Miksi Arlian vartiapartio olisi ollut liikkella a) jalan, b) alueella jolla ei ole mitään vartioitavaa sekä c) miksi yhtäkään hippiä kiinnostaisi vaellella aamuyöstä tyhjällä hakkuuaukealla?

Spekuloida voi sillä, oliko Arlian ninjapartion aie kantaa saaliinsa koko kilometrin matka työkoneiden yöparkille, soittaa poliisi vasta sitten ja syyttää “kiinniotettua” vaikkapa sabotaasin yrityksestä?

Niin tai näin: terveisiä täältä venäläisen virkakulttuurin parista. Spekuloida voidaan silläkin, onko Fennovoima-Rosatom ohjeistanut pikku vasallinsa käyttämään kyseenalaisia keinoja ympäristöleirin asukkaiden pelottelemiseksi tai leirin tyhjentämiseksi vai onko kyseessä muutaman vartijan henkilökohtainen projekti. Kotimaassaanhan Rosatom on varmaankin tottunut hoitamaan asiansa parhaaksi katsomillaan tavoilla – ja tämän on varmasti huomannut 22 vuoden Venäjällä kerryttämänsä työkokemuksensa kautta myös Fennovoima-Rosatomin rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen?

Fennovoima-Rosatom ei vieläkään ole saanut ydinvoimalalleen rakennuslupaa. Sillä ei vieläkään ole esittää esimerkiksi ydinvoimalain edellyttämää suunnitelmaa siitä, mihin se olisi ajatellut projektinsa ydinjätteen sijoittaa. Se ei vieläkään ole saanut tragikomediaprojektiaan edes pisteeseen, jossa Hanhikivenniemen olisi voinut edes nimellisesti rajata työmaa-alueeksi ja saada lailliset perusteet protestileirin häätöön.

Liekö niin, että Fennovoima-Rosatomin toimistolla alkaa pipo kiristää siihen malliin, että pitää kokeilla jo moisiakin konsteja?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Kun nimilistat ja someraivo eivät kanna: fotoreportaasi Hanhikiven elokuisista tuhotöistä

4
Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahanke jaksaa herättää kriittisiä kommentaareja. Somessa kiertää Putinin bulvaaneja, YYA-ministereitä ja 50-luvulle juuttuneita ydininsinöörejä pilkkaavia meemejä, printtipuolella kettuilee pilapiirtäjä jos toinenkin ja järjestö poikineen kerää nimilistaa hidastamaan rakennustöitä, takomaan Työ- ja elinkeinoministeriön Moskovassa juotettuihin päihin edes hitunen 21. vuosisadan tuulta ja mitä näitä nyt oli. Ja kehuja – niitä on Hyökyaallon protestileirin suuntaan satanut niin, että miltei punastumaan pistää.

Vaan arvatkaas mitä? Mikään niistä ei ole riittänyt sellaisenaan hidastamaan hetkeksikään sitä tuhotyötä, joka päivittäin jatkaa etenemistään. Kirjoittajamme eivät halua kettuilla – kenellekään. Eivät väheksyä symboliikkaa tai tuntea epätoivoa hassujen kuvien sijaistoimintomaisen levityksen äärellä. Eivät sen enempää kuin senkään suhteen, miten Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta muodostui Fortumin ja Outokummun, kahden valtiojohtoisen yhtiön, mukaankiristämisen myötä käytännössä kahden valtion välinen valtiorahoitteinen projekti, joille Talvivaaran tarjoaman esimerkin mukaisesti on valtionkassan piikki auki, nyt ja aina.

Haluamme vain muistuttaa, ettei kissakaan silkalla kiitoksella elä. Että reaalimaailmassa vain teot lasketaan. Sanovat, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedä häntä. Mutta testataan.

Hanhikivenniemi, 18.elokuuta:
2
Nimilistankeruun ja meemipommituksen jälkeinen todellisuus, 18.elokuuta:
3
Maisematyölupa in action, 18.elokuuta:
5
Tältä näyttää vielä jokunen kohta. Ollaan Fennovoima-Rosatomin hallinnoimalla pläntillä, ei jakokunnan tai muun vastaanhankaavan yksityisomistajan mailla. 18.elokuuta:
7
Samalta näytti tämäkin kohta vielä tovi sitten. Ei näytä enää. 18. elokuuta:
8
Söpöä metsää. Vielä tovin. Ollaan Fennovoima-Rosatomin hallinnoimalla pläntillä, ei jakokunnan tai muun vastaanhankaavan yksityisomistajan mailla. 18.elokuuta:
6
Arvatkaas miltä tämä pläntti näytti tovi sitten? No, ihan sama. Tältä se nyt kuitenkin näyttää. 18. elokuuta:
foto_no_exif(4)
Tarttis varmaan tehdä jotain?

Onko perheessä tai sosiaalisissa ympyröissä tahoja, joilta yhä löytyy Lassila & Tikanojan kanssa solmittuja metsäpuolen sopimuksia tai roskisdiilejä? No sanokaapas ne irti ja ottakaa kilpailijalta parempi diili. Sana kiertää, että näin on tehnyt jo melko moni. Metsäpuolella se jo vähän kirpaiseekin.

Mistä juoksee sähkö kotitalouteen? Eroa Fortumista tarjoaa kelpo vaihtoehtoja.

Onko hinku tehdä ja tulla hirmuinen, mutta mahdollisuudet tehdä se ihan aikuisten oikeasti rajatut tai poissuljetut? Sanat lämmittävät, mutta silkalla valuutalla maksaa myös sakkoja sun muita juoksevia kuluja.

Eiväthän ne siitä tuon taivaallista välitä, mutta vinkkejä Työ- ja elinkeinoministeriön seuraavaa Moskovanmatkaa varten voi aina tarjoilla.

Tai sitten voit tehdä – jotakin muuta. Esimerkiksi pakata repun Kehä III:n ulkopuolelle suuntautuvalle aktiivimatkalle. Täällä sitä lääniä riittää. Taivaan ohella vain mielikuvitus on rajana. Utopia on uusi mahdollisuus. Nenä irti näyttöpäätteestä ja liikenteeseen.

Rauli Badding Somerjoen vanhaa kappaletta siteerataksemme: “Tehkää pieniä tekoja – Tehkää suuria tekoja – Mutta tehkää jotakin!”

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

"Tämä projekti haisee!" – hapansilakkaa, Fennovoima, hapansilakkaa

lounas3
13. elokuuta Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalatontikseen havittelemalla työmaalla järjestettiin astetta värikkäämpi lounaskattaus. Raiskiolla koheltaneilla työntekijöillä oli liian kiire tietyömaan ja muiden tuhotöidensä pariin eivätkä he näin ollen lukuisista kutsuista huolimatta ehtineet herkkupöytään edes hetkeksi istahtataa. Kiitokseksi vielä usuttivat virkavallan catering-porukan kimppuun. On kyllä jengillä pokkaa!

lounas2
Tai kukaties kyse oli puhtaasta kulttuurierosta ja sellaisten synnyttämistä väärinkäsityksistä? Samovaarissa kypsytellyn teen, venäläisen yläluokan perinneherkun sammenmädin tai edes vodkan sijaan tarjolla kun oli länsinaapuri Ruotsin kansallista erikoisuutta – hapansilakkaa.

lounas1
Ympäristökysymyksistä huolestuneet aktivistit sekä aseteollisuuden haaroista erityisesti ydinaseista huolestuneet antimilitaristit kun tahtoivat muistuttaa suomalaisten valtiojohtoisten yhtiöiden – Fortum etunenässä – sekä venäläisen ydinase- sekä energiajätti Rosatomin projektissa olevan jotakin mätää kuin Hamletin Tanskanmaalla konsanaan – mitä nyt vain hapansilakan kaltaisisa bioaseista poiketen se mätä ei maadukaan aivan sivutuotteetta, ilmaiseksi saatika parissa viikossa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Rehn, Fortum ja 60% takinkäännön maailmanennätys

rehnSuomella on oma historiansa suuria teollisuuspoliittisia virheitä, jotka ovat käyneet poliittisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Valco on tähänastinen pohjanoteeraus, ja Olkiluoto 3 on valitettavasti samalla tiellä. Merkit viittaavat nyt siihen, että tästä Rosatom-sopasta on kehkeytymässä uusi ja vakava energia- ja teollisuuspoliittinen pohjakosketus. Uuteen venäläiseen ydinvoimaan tehtävä, taloudellisesti epävarma ja poliittisesti rujo investointi tulee myös syrjäyttämään vuosikausiksi tarpeelliset investoinnit uusiutuvaan, vihreään energiaan. Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla.” (Olli Rehn, 28.9.2014)

Vuoden aikana näkemystään Fennovoiman projektista 180 astetta kääntäneen Rehnin blogitekstiä on käsitelty Fortumin ilmoituksen jäljiltä jo kommenttipuheenvuorossa poikineen. Syystä tai toisesta teksti on ainakin toistaiseksi poistettu Rehnin blogista, mutta onneksemme internet ei koskaan unohda.

Kommentteja Rehnin takinkääntösambasta sekä Suomen ja Venäjän poliittisen johdon saunaseuraleikistä on riittänyt Fortumin ilmoitettua mukaanlähdöstä Fennovoiman tragikomediaksi muuttuneeseen ydinvoimalahankkeeseen. ”En näe tässä mitään kaupallista logiikkaa, vaan ennemmin järkyttävän huonon neuvottelutaidon, joka sitten lopulta huipentuu tällaiseen täysin läpinäkyvään valtion suorittamaan painostusoperaatioon” lausui sijoituspankki Nordnetin osakestrategi ja analyytikko Jukka Oksaharju, tiivistäen monen ajatukset aina politiikan harrastelijoista talousalan ammattilaisiin.

Sillä totta vie: paitsi ministeri Rehn, näyttää myös energiayhtiö Fortum tehneen pienimuotoisen maailmanennätyksen takinkäännön yksilölajissa ja unohtaneen siinä sivussa olevansa voittoa tavoitteleva pörssiyhtiö.

Syksyllä 2014, saksalaisen E.Onin vetäydyttyä Fennovoiman huonoksi bisnekseksi osoittautuneesta ydinvoimalahankkeesta tuli ensimmäistä kertaa sen pelastajaksi valtioenemmistöinen Fortum. Fortumilla oli päätökselle yksinkertainen syy: mukaan lähtemällä se sai, pitkälti Venäjän jättiyhtiö Gazpromin sekä Rosatomin keskinäisen kilpailun ansiosta, lupauksen haluamastaan osuudesta Venäjän vesivoimapotista. Näin ollen Fortumin osallisuus hankkeessa näyttikin tuolloin loogiselta: vaikka etiikan kanssa ei samaa mieltä olisikaan, oli yhtälössä sentään bisnesjärkeä. Sittemmin kokonaisuus on muuttunut. Vesivoiman siirtoa Fortumille ei tapahtunut: ei silloin eikä nyt. Silti Fortum ilmoitti 5. elokuuta, vuorokausi ennen 6.elokuuta Fennovoiman projektille asetettua aikarajaa, lähtevänsä hankkeen pelastajaksi juuri ja juuri sen kokoisella osuudella, että hankkeen ehdoksi asetettu 60% kotimainen omistajuusehto täyttyy. Ilman minkään lajin havaittavaa taloudellista hyötyä.

Elinkeinoministeri Olli Rehn väitti Fortumin muodostaneen päätöksensä itsenäisesti. Ilman painostusta. Tämän tekstin laatijat sen sijaan väittävät Rehnin valehtelevan kirkkain silmin.

Ennen Fortumin mukaantuloa Fennovoima yritti pelastaa hankkeensa venäläisen postilaatikkofirma Migrit Solarna Energijan kautta. Rohkenemme olettaa Fennovoiman tienneen tarkkaan Migritin luonteen. Bulvaanipetostelun yrityksestä huolimatta Rehn katsoo Fennovoiman yhä olevan kelvollinen jatkamaan Rosatomin kanssa nikkaroimaansa voimalahanketta. Rehn ei torunut, ei hutkinut, hyvä jos tutkikaan: sen sijaan hän matkusti Moskovaan keskustelemaan Fennovoiman hankkeesta. Ministerin neuvottelutahto vaikuttaa valikoivalta: kun valtionyhtiö irtisanoo työntekijöitä tai sulkee tehtaita, “ei valtio voi puuttua pörssiyhtiön toimintaan”. Mutta ulkopoliittisesti tärkeään ja taloudellisesti epäonnistuneeseen hankkeeseen niitä voi pakottaa mukaan?

Fortumin ohella Fennovoima
n hankkeeseen lähdöstä ilmoitti 5.elokuuta myös rakennusyhtiö SRV. Kokonaisyhtälön kautta näyttääkin entistä lujemmin siltä, että kaksi valtio-omisteista yhtiötä on konstilla tai toisella pakotettu osallistumaan hankkeeseen. Onhan SRV:llä erityisesti keulahahmo Ilpo Kokkilan kautta pitkä taustahistoria Venäjän kanssa: ja niinpä se nyt turvanneekin suostumuksellaan nykyisiä Venäjän liiketoimiaan. Outokummun ja Fortumin osuus valtionyhtiöinä on toimia lähinnä hankkeen maksumiehinä. Tämä eroaa vain hieman siitä vaihtoehdosta, että hanke olisi 6.elokuuta jälkeen kaadettu Solidiumin tai vastaavan järjestelyn kautta Talvivaaran tapaan yksityisen sijoittarahan sijaan yhteiskunnan maksettavaksi.

Fortumia puolestaan ei tämän yhtälön jälkeen usko itsenäiseksi pörssiyhtiöksi enää kukaan. Itsenäisenä pörssiyhtiönä sen tulisi pyrkiä ainoastaan tuottamaan osakkeenomistajilleen taloudellista lisäarvoa. Siihen se olisi kyennyt saadessaan itselleen havittelemansa enemmistöomistuksen venäläisestä TGC-1-energia- ja vesivoimayhtiöstä, jota Fortum alunperin piti ehtona Fennovoiman hankkeeseen lähtemiselle. Tarkkailla sopii, mitä Fortumille tämän päätöksen myötä tapahtuu keskipitkällä aikavälillä: paljonko vaikkapa ulkomaiset sijoittajat ovat valmiita maksamaan sellaisen yhtiön tuloksesta, jotka käskyn käydessä noudattaakin poliittista eikä taloudellista logiikkaa? Mikäli hanke jatkaa rullaamistaan jää nähtäväksi, millaisiin vaikeuksiin Venäjän rooli sen ajaa: liusuuko se kestämättömiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin yhä kasvavien talouspakotekierrosten tai Venäjän syvenevän talouskriisin myötä?

Spekulaatioita siitä, kuka oikeastaan nykyään on Fennovoiman projektina alkaneen voimalahankkeen puikoissa voidaan esittää. Se voidaan sanoa varmaksi, että energiaomavaraisen tulevaisuuden sijaan se on hyvää vauhtia viemässä Suomea takaisin idänkaupan ja saunasuhmuroinnin 60-luvulle.

Jätämme ilmaan retorisen kysymyksen: mistä löytyisikään nyt se puolueeton ja luotettava taho, joka tutkisi oitis mikä onkaan Rehnin tai hänen edustamansa puolueen Fennovoimayhtälöstä saama poliittinen tai taloudellinen hyöty: vai palataanko aiheeseen vasta, kun kuluva vuosikymmen on yhtä turvallisen kaukainen kuin edellinen YYA-hengen kultakausi?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Fennovoima, Rosatom, Sperbank, Venäjän vesivoima… kuka on kukin ja miten hullunkurinen perhe koostuikaan?

On ymmärrettävää, että Fennovoiman ulkopoliittiseksi sisäpiiripeliksi muuttuneessa hankkeessa vilisevät henkilönimet, firmat ja valtionyhtiöt menevät monen tarkkailijan silmissä silkaksi sekamelskaksi. Avattakoon kokonaisuutta siis yksinkertaisen listauksen ja pienoishakuteoksen muodossa.

VALTIONYHTIÖT:
Rosatom on venäläinen valtionyhtiö. Se on sijoittanut Fennovoiman hankkeeseen yli 900 miljoonaa euroa Venäjän valtion hyvinvointirahastosta saatua lainaa ja omistaa tytäryhtiönsä Raos Voima Oy:n kautta 36% prosenttia hankkeesta. Se on paitsi Fennovoiman hankekumppaneista ainoa jolla on ydinenergia-alan osaamista tai kokemusta, myös projektin ainoa laitetoimittaja.

Raos Voima Oy on venäläisen valtionyhtiö Rosatomin tytäryhtiö, joka omistaa Fennovoiman projektista 36% ja on sen ainoa laitetoimittaja.

Gidropress, Atomenergomash ja Atomproekt ovat Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen kolme päähankkijaa. Kaikki kolme ovat Rosatomin tytäryhtiöitä. Gidropress on suunnitellut reaktorit mm. Rosatomin viivästyksistä kärsineeseen Intian Kudankulamin ydinvoimalaan.

Fortum on valtion enemmistöomisteinen energiayhtiö. Sen liiketoiminnasta mittava osuus sijoittuu Venäjälle. Ehtona mukaanlähdölle Fennovoiman hankkeeseen Fortum asetti mittareillaan riittävän onnistuneen yhteistyösopimuksen aikaansaamisen venäläisen Gazpromin kanssa.

ENERGIAYHTIÖT:
Gazprom on paitsi maakaasu- ja öljykonsernijättiläinen, myös Venäjän suurin yhtiö. Se on asetettu myös Venäjänvastaisten talouspakotteiden listalle. Se on Fortumin yhteistyökumppani vesivoiman saralla. Venäjän energiakentällä kahden jättiläisen, Rosatomin ja Gazpromin kesken, käytävällä taistolla on spekuloitu runsaasti ja arvioitu, miten vesivoimayhtälön päänimen, energiayhtiö TGC-1:n jakaminen vaikuttaisi Gazpromin ja Rosatomin väliseen valta-asetelmaan. Juuri TGC-1:n yhtälöstä myös Fortum halusi osansa.

TGC-1 on venäläinen energiayhtiö, jolla on yhteensä 55 sähkövoimalaitosta.  Alkuvuodesta 2009 yhtiön pääomistajat olivat Gazprom (46,36%), Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat (25,69 %) sekä Norilski nikel (5,6 %).  Fortum pyrki 2007 enemmistöosakkaaksi. Julkisuudessa oli tuolloin tietoja, joiden mukaan Venäjän hallinto vastusti Fortumin enemmistöosakkuutta strategisesti tärkeässä energiayhtiössä.Osuuden ostikin Gazprom.

Migrit Solarna Energija on Hanhikivi-1 -projektiin venäläisen Sberbank Europe AG:n rahoituksella pyrkinyt, yhdessä emoyhtiönsä Migrit Energijan kanssa yhden kokopäiväisen työntekijän työllistävä postilaatikkofirma. Se pyrki kauppayritelmänsä myötä yhdeksi Voimaosakeyhtiö SF:n omistajista. Yhtiön johtajaksi on nimetty Grigori Edel.

PANKKIMAAILMA:
Sberbank on Venäjän valtion pankkikonserni, joka on pankkitoimintansa ohella myös valtionyhtiö Rosatomin merkittävä rahoittaja. Myös Sperbank on EU:n talouspakotelistalla.

RAKENNUS- JA URAKOINTIFIRMAT:
Titan-2 on Fennovoiman huhtikuussa julkistama, Rusatom Overseasin Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen pääurakoitsijaksi valitsema yhtiö. Se vastaa Hanhikivi 1 -referenssilaitoksen Leningrad 2:n rakentamisesta Sosnovyi Boriin Venäjälle. Työmaalla on esiintynyt epäselvyyksiä ja viivytyksiä onnettomuuksien sekä maksamatta jääneiden palkkojen muodossa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Grigori Naginski on aiemmin toiminut Venäjän hallituksen alaisen erikoisrakentamisviraston (Spetsstroi) johtajana. Moscow Timesin mukaan Naginski erosi virasta 2013 tultuaan kuulustelluksi puolustusministeriön omaisuuden myyntiin liittyvien korruptiotutkimusten yhteydessä.

Inteko on venäläisen oligarkki Mihail Šišanovin omistama rakennusyhtiö. Šišanov omistaa Intekonista 95%. Loput 5% omistaa Sberbank-pankki. Migrit Solar Energijassa sekä Šišanovin lähipiirin kroatialaisyhtiöissä on useita samoja johtajia ja ne toimivat samoissa osoitteissa. Migrit-yhtiöiden johtot henkilöillä taas on tiiviit yhteydet Titan -yritysryppääseen. Selvitysten mukaan Titanin omistaja on Mihail Šišanov, Kommersant-lehden mukaan taas Grigori Edel, hänen isänsä Konstantin Edel sekä Oleg Sološtšanski eli Intekon pääjohtaja Maxim Sološtšanskin poika.

Konstantin Edel on Intekon varajohtaja, Grigori Edel taas Migrit Solarna Energijan ilmoitettu johtaja.

Titan-yritysryppääseen kuuluu neljä yritystä, Titan Gradenje, Titan Nekretnine, Titan Marine ja Titan Energija. Useiden lähteiden mukaan Titan kuuluu venäläisoligarkki Mihail Šišanovin lähes kokonaan omistamalle Inteko-yhtiölle.  Kaikki Titan-yhtiöt toimivat samassa osoitteessa kuin Migrit Energija ja Migrit Solar Energija. Vaikka yhtiöiden kotimaa on virallisesti Kroatia, niiden omistus on Venäjällä. Yhteyttä Fennovoiman ydinvoimalatyömaan urakoitsija Titan-2:n ei toistaiseksi ole osoitettu.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

6.elokuuta lähenee: kaatuuko Fennovoima? Uusi työkoneblokki ennusmerkkinä kumoonmenosta?

kaivuri1
Kuluvan päivän – siis elokuun neljännen – aamuna klo 8 alkaen Fennovoiman ydinvoimalatyömaaksi luulemallaan alueella blokattiin toimistaan yhteensä kolme työkonetta.  Osansa saivat yksi hakkuuaukealla työskentelevä kairauskone sekä kaksi yhdystietyömaalla työskentelevää kaivuria.

Poliisi saapui alueelle noin tunnin kuluttua tapahtumista aloittaen irroitus- ja poiskantotyöt. Vartiointiliikkeen edustajia tiistainen työnseisaus tuntui kiristävän enemmänkin – ehkä heille on annettu satikutia huonostihoidetusta vahdinvirasta? Kaivurikiipeilyn kuvaamisesta he eivät ainakaan pitäneet: yksi äityi vallan potkimaan kameraa pidellyttä henkilöä nilkoille.

kaivuri2
Fennovoiman mukaan mainitun tien tulisi olla valmista tavaraa lokakuussa 2015 – ellei se sitten satu jäämään aikataulustaan Fennovoiman muiden projektien tapaan.

YLE:n – vaihteeksi siis jonkun muun kuin Fennovoiman itsensä – kansanedustajille teettämän kyselyn mukaan puolet tavoitetuista edustajista vastustaa luvan myöntämistä Fennovoiman hankkeelle. Kyselyyn tavoitettiin 141 kansanedustajaa, joista 124 vastasi kyselyyn.

Seuraavaksi tarkastellaankin sitä, millaiseksi linja muodostuu kun valtioneuvosto arvioi Fennovoiman ydinvoimalan rakennuslupahakemusta torstaina 6. elokuuta – joka sattuu oleman myös Hiroshiman pommituksen muistopäivä.

Mikäli päättäjät kansakuntamme kaapin päällä päättävät tuona päivänä, että – näin retorisesti kielipelaillen – Putinin ydinpommi tasavallan länsirannikolla on huisin hyvä idea, ja mikäli sille ei löydy Fortumin tai muun eurooppalaisen yksityisen liiketoimijan kautta osakkuutta ja rahoitusta kaadetaan se Solidiumin tai vastaavan järjestelyn kautta meidän kaikkien kustannettavaksi voitte arvata, kuinka tiukkana vastarinta tuhlailevaa tuhoprojektia kohtaan sen jälkeen jatkaa.

Mikäli taas maalaisjärki voittaa ja projekti viimein kaiken saamansa lisäajan, Rosatomin postilaatikkofirmakikkailujensa ja hölmöläisten peitonjatkamistensa jälkeenkin kuopataan – on jokainen vilpittömästi tervetullut kohottamaan tahollaan juhlamaljan valitsemaansa kurkunkostuketta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Mielenosoitus Fortumin toimistolla Espoossa

Hyökyaalto, Naiset Rauhan Puolesta ja Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä järjestivät fortumin ja fennovoiman vastaisen mielenilmauksen fortumin toimistolla Espoon Keilaniemessä. Parikymmentä mielenosoittajaa soitti rumpuja, nauroi pitkittyneelle ydinvoimafarssille ja huusi muun muassa ‘Fennovoima on mafia’.
Lisäksi Fortumin toimistorakennuksen katolle ripustettiin banderolli.

‘Vastarinta jatkuu niin kauan kuin hanketta yritetään tekohengittää’, lupaavat mielenosoittajat.

fortum17_07_15

Lisää kuvia ja video tulossa myöhemmin.

Lehdistötiedote: Jatka lukemista Mielenosoitus Fortumin toimistolla Espoossa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Työ- ja elinkeinoministeriöltä rukkaset Migritille – päivän kunniaksi blokattu kaivinkone

kaivuri
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään tiedon, jonka mukaan
se ei Fennovoiman lisäselvityksessään toimittamien tietojen perusteella ole voinut riittävästi varmistua Migrit Solarna Energijan omistajuuden tai määräysvallan olevan “tosiasiallisesti tahoilla, joiden asuin- tai kotipaikka on EU:n tai EFTA-maiden alueella. “ Nyt kokonaisuus siirtyy elinkeinoministeri Olli Rehnin harkittavaksi, jonka tulee nyt osaltaan päättää onko hanke “edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen”.  Ministeriö on konsultoinut oikeuskanslerinvirastoa, jonka tulkinnan mukaan rakentamislupahakemusprosessi kaikkineen on nyt auki seuraavaan valtioneuvoston käsittelyyn saakka. Näin ollen Fennovoiman seuraava kohtalonpäivä on 6.8.
Käytännössä tämä merkitsee pitkälti kahta seikkaa. Tilanne jättää yhä oven auki Fortumin paluulle hankkeeseen – ja kuvitella voimme, millaisen uhkapelitilanteen – saati kiristyksen, maanittelun ja sen sellaisen – kohteena Fortum tällä hetkellä onkaan. Yhtiö on ilmoittanut alustavasta kiinnostuksestaan, mutta se yhä sitonut ratkaisunsa Venäjällä käymiinsä vesivoimaneuvotteluihin. Jos ne tuottavat tulosta, Fortum palannee Fennovoiman omistajaksi – jättäen Fennovoiman todennäköisesti vähemmistöosakkaaksi omassa hankkeessaan. Toistaiseksi Fortum on ilmoittanut, ettei sillä ole aiheesta tiedotettavaa.

kaivuri2
Hyökyaallon protestileirin väki tervehti uutisia asianmukaisin menoin. Fennovoiman työmaalla sattui jälleen puoliltapäivin luova työseisokki. Avohakkuualueen reunamailla, aita- ja tietyömaiden läheisyydessä työskennellyt kanarialinnunkeltainen kaivinkone kohtasi parin tunnin kahvitauon ympäristöaktivistin kiivettyä koneelle ja lukittauduttua kiinni sen rakenteisiin. Kaivinkoneen sijainnin ansiosta aktio häiritsi myös soran ja muun maa-aineksen ajamista alueelle.

Poliisit eivät kyenneet tai halunneet irrottaa aktivistia tämän käyttämästä lukituslaitteesta ja poistuivat pian koneen välittömästä läheisyydestä. Tilanne saatiin purettua vasta aktivistin irrottauduttua vapaaehtoisesti. Tilanteesta otettiin kiinni yksi henkilö.

Arkinen yleistilanne Fennovoiman voimalatyömaan alueella on pitkälti muuttumaton. Huolimatta Fennovoiman, Työ- ja elinkeinoministeriön, Fortumin ja Venäjän poliittisen johdon yhä kesken olevista keskinäisistä neuvotteluista työmaan rakennustyöt ovat jatkuneet läpi kesän keskeytyksettä.

Fennovoima on myös jatkanut palturinpuhumisen vahvaa perinnettään. Fennovoima-Rosatomin mainoskioski Pyhäjoella on heinäkuun alusta väittänyt kyseleville, että työmaa-alueella sekä Hanhikivenniemellä olisi mahdotonta enää liikkua ilman Fennovoiman kulkulupaa ja että alue on suljettu ulkopuolisilta. Poliisilta samaa asiaa tiedusteltaessa viranomainen on kuitenkin ilmoittanut yksiselitteisesti, ettei Fennovoimalla toistaiseksi ole valtuuksia rajoittaa liikennettä Hanhikivenniemellä, estää kulkua alueen portista, kysellä kenenkään syitä saapua alueelle tai tarkistaa tulijoiden nimiä tai henkilöyttä.

On syytä olettaa asian pysyvän tällä tolalla ainakin niin kauan kuin jakokunnan maiden hallintoa koskeva kiista on avoinna yhdessäkään oikeusasteessa – ja toistaiseksi asian käsittely on edennyt vasta hallinto-oikeuteen.

Vastaisuudessakin toimivimmat kulkuluvat ja reittiohjeet Hanhikiven alueelle saa Hyökyaallon protestileirin päivystävästä puhelimesta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail