Merimatti merta häiriköimässä: Fennovoima möyrii Hanhikiven rantavesissä

mm1

23. elokuuta, aurinkoisen päivän koittaessa, huomattiin Hanhikivenniemellä jälleen Kalajoella sijaitsevan Sara-Boatin isännöimän Arska -nimisen hinaajan olevan jälleen merellä rannikkoviivan välittömässä läheisyydessä. Katsoimme tarkemmin ja huomasimme, että Arskalla on jälleen mukanaan uusi kaveri. Sen kaverin nimi oli Merimatti. Merimatti oli lautta, jonka selässä kasvaa kaivinkone. Lautalla oli kaksi työntekijää.

mm2
Joukko ympäristöleiriläisiä lähti tutkimaan parivaljakon touhuja tarkemmin soutuveneen avulla. Merimatti ja kaivinkone mylläsivät merenpohjaa kaivinkoneen kauhalla, ja kauhasta otettiin myös jonkinlaisia pohjanäytteitä. Leiriläiset ilmoittivat, ettei työskentely ole turvallista, kun lautan välittömässä läheisyydessä on pienvene: ihan siltä varalta, että tämä olisi lautan henkilöstöltä päässyt työn tuoksinassa unohtumaan. Lautan työntekijät eivät välittäneet ilmoituksesta, vaan kaivinkone jatkoi työskentelyään.

mm3
Kaivinkoneen liikkuessa koko lautta liikkui nopein, arvaamattomin liikkein. Soutuveneen kannalta työskentelyn jatkaminen vaikutti erittäin vaaralliselta, sillä lautan osuma soutuveneeseen näytti todennäköiseltä, vaikka turvaetäisyys pyrittiin pitämään suurena.

mm5
Kun työskentelyn vaarallisuudesta mainittiin, kaivinkoneen kuljettaja nousi kaivinkoneen kyydistä ja uhkasi heittää leiriläisiä metallisella ankkurilla. Myöhemmin sama työntekijä haastoi klassisilla sormenheilautuksilla leiriläisiä kamppailemaan kanssaan. Tässä vaiheessa lautan toinen työntekijä puuttui peliin ja kehotti uhkailijaa rauhoittumaan.

mm4
Lautan työskentelyä pyrittiin keskeyttämään kahdesti. Kävi kuitenkin ilmi, ettei välitön vaaran tuottaminen tai ympäristön turmeleminen ollut heidän mielestään riittävä syy edes pieneen työn seisautukseen.

Täysin uusi tuttavuus Meri-Matti ei Hanhikiven rantavesissä ole. Aiemmin tänä vuonna samainen alus on blokattu mylläystoimistaan joidenkin tuntien ajaksi. Sillä kertaa kaivinkonetta käytellyt työntekijä kapinoi pomonsa käskytystä vastaan kieltäytyen kaivamasta pikku soutuveneen vierestä. Tilanne päättyi merivartioston hinatessa soutuveneen perin vauhdikkaasti satamaan ja soutajia odottavaan valtion miekkataksiin. Tällä kertaa kaivurin puikoissa on joko ollut nöyrempi konekuski – tai sitten Fennovoim-Rosatom on ehtinyt ilmoittaa riittävän selkeästi, ettei tällä työmaalla enää noudeta näissä raksa- ja turvallisuusmääräysasioissa suomalaisia pykäliä tai käytänteitä, vaan mennään tässäkin jonkun muun toimintakulttuurin mukaan: töitä täytyy jatkaa häiriöistä ja riskeistä riippumatta.

Uutta tämäkään mentaliteetti ei ole. Samaa venäläisen virkakulttuurin makua on komento- ja kommenttiketjun rakenteessa sekä muidenkin alusten liikennöintitavassa. Niistä voit lukea lisää edellisiä yliajoleikkiesimerkkejä sekä Fennovoima-Rosatomin vasalleilleen suuntaamaa kommentointikoulutusta käsittelevästä bloggauksesta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Tervetuloa venetsialaisiin Hanhikivenniemelle

PERJANTAINA 28.8. KLO 14 ETEENPÄIN.

06010531-rantakallio-lahti-960

Terveisiä Hanhikivenniemen protestileiriltä! Hanhikivenniemellä ei ole vielä ydinvoimalaa; kaikki on siis vielä mahdollista.

Revontulia katsellessamme pohdimme yhteisiä keinoja, miten kamppailu jatkuu ydinvoimalahankeen kaatamiseksi.

Hankkeen kerrotaan olevan demokraattisen päätöksenteon tulosta. Kuitenkin puolet suomen väestöstä vastustaa fennovoiman ydinvoimalan rakentamista. Päätöksenteko hankkeen ympärillä on ollut kaikkea muuta kuin avointa.

Hankkeen alta on jo nyt tuhottu merkittävät alueet suojeltua, luontoarvoiltaan korvaamatonta ympäristöä. Suuri osa hankkeen töistä on luokiteltavissa ympäristörikoksiksi, sillä ne on tehty ilman lain vaatimia lupia.

Lisäksi lähialueen asukkaiden tärkeät elinympäristöt, maisemat ja ajanviettopaikat ovat pakkolunastusuhan alla.

Nyt on tärkeä aika vaikuttaa, jotta lopullinen alueen tuhoaminen saadaan pysäytettyä.

Vaikeina aikoina on tärkeä muistaa, että vastaavia järkyttäviä projekteja on kaadettu yksilöiden yhteistoiminnan avulla.

Siksi kutsumme teidät 28.8 klo 14 Hanhikivenniemelle ideoimaan, mitä voimme yhdessä tehdä. Kamppailu ei ole vielä ohi. Tervetuloa kauniille rannalle nauttimaan luonnonkauniista ympäristöstä, kokosta sekä yhteisöllisestä ilmapiiristä. Ilta on vapaa vapaalle seurustelulle!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Kun nimilistat ja someraivo eivät kanna: fotoreportaasi Hanhikiven elokuisista tuhotöistä

4
Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahanke jaksaa herättää kriittisiä kommentaareja. Somessa kiertää Putinin bulvaaneja, YYA-ministereitä ja 50-luvulle juuttuneita ydininsinöörejä pilkkaavia meemejä, printtipuolella kettuilee pilapiirtäjä jos toinenkin ja järjestö poikineen kerää nimilistaa hidastamaan rakennustöitä, takomaan Työ- ja elinkeinoministeriön Moskovassa juotettuihin päihin edes hitunen 21. vuosisadan tuulta ja mitä näitä nyt oli. Ja kehuja – niitä on Hyökyaallon protestileirin suuntaan satanut niin, että miltei punastumaan pistää.

Vaan arvatkaas mitä? Mikään niistä ei ole riittänyt sellaisenaan hidastamaan hetkeksikään sitä tuhotyötä, joka päivittäin jatkaa etenemistään. Kirjoittajamme eivät halua kettuilla – kenellekään. Eivät väheksyä symboliikkaa tai tuntea epätoivoa hassujen kuvien sijaistoimintomaisen levityksen äärellä. Eivät sen enempää kuin senkään suhteen, miten Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta muodostui Fortumin ja Outokummun, kahden valtiojohtoisen yhtiön, mukaankiristämisen myötä käytännössä kahden valtion välinen valtiorahoitteinen projekti, joille Talvivaaran tarjoaman esimerkin mukaisesti on valtionkassan piikki auki, nyt ja aina.

Haluamme vain muistuttaa, ettei kissakaan silkalla kiitoksella elä. Että reaalimaailmassa vain teot lasketaan. Sanovat, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedä häntä. Mutta testataan.

Hanhikivenniemi, 18.elokuuta:
2
Nimilistankeruun ja meemipommituksen jälkeinen todellisuus, 18.elokuuta:
3
Maisematyölupa in action, 18.elokuuta:
5
Tältä näyttää vielä jokunen kohta. Ollaan Fennovoima-Rosatomin hallinnoimalla pläntillä, ei jakokunnan tai muun vastaanhankaavan yksityisomistajan mailla. 18.elokuuta:
7
Samalta näytti tämäkin kohta vielä tovi sitten. Ei näytä enää. 18. elokuuta:
8
Söpöä metsää. Vielä tovin. Ollaan Fennovoima-Rosatomin hallinnoimalla pläntillä, ei jakokunnan tai muun vastaanhankaavan yksityisomistajan mailla. 18.elokuuta:
6
Arvatkaas miltä tämä pläntti näytti tovi sitten? No, ihan sama. Tältä se nyt kuitenkin näyttää. 18. elokuuta:
foto_no_exif(4)
Tarttis varmaan tehdä jotain?

Onko perheessä tai sosiaalisissa ympyröissä tahoja, joilta yhä löytyy Lassila & Tikanojan kanssa solmittuja metsäpuolen sopimuksia tai roskisdiilejä? No sanokaapas ne irti ja ottakaa kilpailijalta parempi diili. Sana kiertää, että näin on tehnyt jo melko moni. Metsäpuolella se jo vähän kirpaiseekin.

Mistä juoksee sähkö kotitalouteen? Eroa Fortumista tarjoaa kelpo vaihtoehtoja.

Onko hinku tehdä ja tulla hirmuinen, mutta mahdollisuudet tehdä se ihan aikuisten oikeasti rajatut tai poissuljetut? Sanat lämmittävät, mutta silkalla valuutalla maksaa myös sakkoja sun muita juoksevia kuluja.

Eiväthän ne siitä tuon taivaallista välitä, mutta vinkkejä Työ- ja elinkeinoministeriön seuraavaa Moskovanmatkaa varten voi aina tarjoilla.

Tai sitten voit tehdä – jotakin muuta. Esimerkiksi pakata repun Kehä III:n ulkopuolelle suuntautuvalle aktiivimatkalle. Täällä sitä lääniä riittää. Taivaan ohella vain mielikuvitus on rajana. Utopia on uusi mahdollisuus. Nenä irti näyttöpäätteestä ja liikenteeseen.

Rauli Badding Somerjoen vanhaa kappaletta siteerataksemme: “Tehkää pieniä tekoja – Tehkää suuria tekoja – Mutta tehkää jotakin!”

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

"Tämä projekti haisee!" – hapansilakkaa, Fennovoima, hapansilakkaa

lounas3
13. elokuuta Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalatontikseen havittelemalla työmaalla järjestettiin astetta värikkäämpi lounaskattaus. Raiskiolla koheltaneilla työntekijöillä oli liian kiire tietyömaan ja muiden tuhotöidensä pariin eivätkä he näin ollen lukuisista kutsuista huolimatta ehtineet herkkupöytään edes hetkeksi istahtataa. Kiitokseksi vielä usuttivat virkavallan catering-porukan kimppuun. On kyllä jengillä pokkaa!

lounas2
Tai kukaties kyse oli puhtaasta kulttuurierosta ja sellaisten synnyttämistä väärinkäsityksistä? Samovaarissa kypsytellyn teen, venäläisen yläluokan perinneherkun sammenmädin tai edes vodkan sijaan tarjolla kun oli länsinaapuri Ruotsin kansallista erikoisuutta – hapansilakkaa.

lounas1
Ympäristökysymyksistä huolestuneet aktivistit sekä aseteollisuuden haaroista erityisesti ydinaseista huolestuneet antimilitaristit kun tahtoivat muistuttaa suomalaisten valtiojohtoisten yhtiöiden – Fortum etunenässä – sekä venäläisen ydinase- sekä energiajätti Rosatomin projektissa olevan jotakin mätää kuin Hamletin Tanskanmaalla konsanaan – mitä nyt vain hapansilakan kaltaisisa bioaseista poiketen se mätä ei maadukaan aivan sivutuotteetta, ilmaiseksi saatika parissa viikossa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Hiroshiman muistopäivä: Rosatomin ja Fennovoiman yhteispanos ydinaseteollisuudelle

hiroshima
Hiroshima. Nagasaki. 6. elokuuta 1945 tappoi Hiroshimaan pudotettu, Little Boyksi ristitty ydinpommi noin 75 000 ihmistä. Uraani-235-isotooppilla tankattu Little Boy oli aikansa prototyyppi: vastaavaa pommia ei oltu ennen testattukaan. 9. elokuuta 1945 pudotettiin Nagasakin kaupunkiin Fat Maniksi ristitty plutoniumpohjainen imploosiopommi. Uusimpien tutkimusten mukaan Nagasakissa kuoli 87 000 henkeä.

foto_no_exif(2)
Hiroshiman ja Nagasakin muistopäivän ja ydinhulluuden uhrien muistoa kunniottaakseen ympäristöaktivistit sekä antimilitaristit blokkasivat Fennovoiman Pyhäjoen toimiston lastenrattaineen ja ydinkaksosineen 10. elokuuta klo 8.45 alkaen: muistuttavathan kaksoset Little Boy ja Fat Man ydinvoiman ja joukkotuhoaseiden epäpyhästä liitosta.

foto_no_exif
Blokkaus sujui pääosin rauhallisissa tunnelmissa. Fennovoima-Rosatomin henkilöstöä tempaus ei ymmärrettävistä syistä miellyttänyt, mutta ohikulkijoilta mielenilmaus keräsi pääosin positiivista huomiota: jokunen ydinvoiman puoltaja halusi keskustella pidemminkin, mutta asiallisena ja logiikan raameissa pysytellen. Poliisi saapui paikalle reilun kahden tunnin kuluessa. Kiinniottoja ei tapahtunut.

foto_no_exif(1)
Mielenilmaukseen osallistuneiden juttusille tultiin ahkerasti tempauksen jälkeen: hihasta tultiin nykimään niin ruokakaupassa kuin kirjastonkin käytävillä. Erityisen lämmittävänä tuenilmaisuna mainittiin Hyökyaallon protestileirin kahvikassaan lahjoituksen suorittaneen tuntemattoman henkilön reipas kehoitus “Laittakaa ikkunat paskaksi”. Hydrauliletkuista sun muista huolestuneet voivatkin muistaa, etteivät Fennovoima-Rosatomin projektille kriittiset tahot rajaudu Hanhikivenniemen alueelle – on moisen myöntäminen sitten omalle maailmankuvalle miten epämiellyttävää hyvänsä.

Mitä tekemistä Pyhäjoen ydinvoimalahankkeella sitten on ydinaseiden kanssa? Paljonkin. Hankkeen päärahoittaja ja ainoa laitetoimittaja, Venäjän valtiollinen atomienergiayhtiö Rosatom, vastaa myös Venäjän ydinaseista.  Rosatomin korkein päättävä elin on yhdeksänhenkinen valvontaneuvosto, jonka jäsenet nimittää itse presidentti Vladimir Putin. Ukrainan kriisin, Venäjänvastaisten talouspakotteiden sekä läntisen Nato-shakin yhtälössä ydinvoimalan toimittaminen Pyhäjoelle onkin Venäjälle merkittävä juttu – ennenkaikkea poliittisesti. Rosatom hyötyy yhtälöstä myös taloudellisesti: ymmärrettävistä syistä sen urakat maailmalla alkavat olla vähissä.

Rosatomin työntekijöistä liki 40% työskentelee ydinaseiden parissa. Asia ei ole salaisuus tai salaliittoteoria: yhtiö esittelee toimintaansa avoimesti omilla verkkosivuillaan.

Rosatomin siviili- ja sotilaallinen tuotanto menevät paljolti päällekkäin. Sen ydinpolttoainekierron laitokset sijaitsevat yhä pitkälti ulkomaalaisilta suljetuissa kaupungeissa.

Ydinvoima ja ydinaseet ovat teknologisesti ja historiallisesti siamilaiset kaksoset. Ne perustuvat samaan luonnonilmiöön: raskaiden atomiydinten halkeamiseen eli fissioon. Ydinvoimaloissa ja ydinaseissa halkeavat samat aineet: uraani ja plutonium. Lähes kaikki nykyiset ydinvoimalat käyttävät väkevöityä uraania: kun ydinpolttoainetta valmistavien väkevöintilaitosten prosessia jatketaan, saadaan pommikelpoista uraania. Nykyiset ydinvoimalat tuottavat myös plutoniumia, joka muusta korkea-aktiivisesta jätteestä erotettuna on sekin pommikelpoista tavaraa.

Nykyisten ydinasevaltioiden lisäksi 30-40 ydinvoimaa käyttävää maata pystyy halutessaan valmistamaan ydinaseen lyhyessä ajassa.

Vielä 1939 ydinvoiman kehittäminen energianlähteeksi ei houkutellut. Washingtonissa tri Abbotin aurinkokäyttöinen höyrykone herätti suurta huomiota. Yhdysvallat  alkoi rakentaa yli megawatin tehoista tuulivoimalaa suunnitellen niiden sarjatuotantoa. Saksassa Hermann Honnef oli kehittänyt uudentyyppisen tuulivoimalakonstruktion, suunnitellen jopa 125 megawatin tuulivoimaloita. Sota muutti tilanteen: atomipommeja havittelevat maat alkoivat investoida ydinenergian tutkimukseen valtavia summia.

Maassa, jossa keskiverrosta venäläisomistukseen myydystä kesämökkitontista tapaa nousta kokonaisia keskustelupalstoja alleen hautavia poruja on Pyhäjoen ydinmyllyhanke kulkenut taivaltaan hämmästyttävän pienellä porulla.

Mutta kaikkihan me toisaalta tiedämme, että kyseessä on puhtaasti poliittinen projekti.

Se vain ei ole – enää – energiapoliittinen projekti.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Rehn, Fortum ja 60% takinkäännön maailmanennätys

rehnSuomella on oma historiansa suuria teollisuuspoliittisia virheitä, jotka ovat käyneet poliittisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Valco on tähänastinen pohjanoteeraus, ja Olkiluoto 3 on valitettavasti samalla tiellä. Merkit viittaavat nyt siihen, että tästä Rosatom-sopasta on kehkeytymässä uusi ja vakava energia- ja teollisuuspoliittinen pohjakosketus. Uuteen venäläiseen ydinvoimaan tehtävä, taloudellisesti epävarma ja poliittisesti rujo investointi tulee myös syrjäyttämään vuosikausiksi tarpeelliset investoinnit uusiutuvaan, vihreään energiaan. Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla.” (Olli Rehn, 28.9.2014)

Vuoden aikana näkemystään Fennovoiman projektista 180 astetta kääntäneen Rehnin blogitekstiä on käsitelty Fortumin ilmoituksen jäljiltä jo kommenttipuheenvuorossa poikineen. Syystä tai toisesta teksti on ainakin toistaiseksi poistettu Rehnin blogista, mutta onneksemme internet ei koskaan unohda.

Kommentteja Rehnin takinkääntösambasta sekä Suomen ja Venäjän poliittisen johdon saunaseuraleikistä on riittänyt Fortumin ilmoitettua mukaanlähdöstä Fennovoiman tragikomediaksi muuttuneeseen ydinvoimalahankkeeseen. ”En näe tässä mitään kaupallista logiikkaa, vaan ennemmin järkyttävän huonon neuvottelutaidon, joka sitten lopulta huipentuu tällaiseen täysin läpinäkyvään valtion suorittamaan painostusoperaatioon” lausui sijoituspankki Nordnetin osakestrategi ja analyytikko Jukka Oksaharju, tiivistäen monen ajatukset aina politiikan harrastelijoista talousalan ammattilaisiin.

Sillä totta vie: paitsi ministeri Rehn, näyttää myös energiayhtiö Fortum tehneen pienimuotoisen maailmanennätyksen takinkäännön yksilölajissa ja unohtaneen siinä sivussa olevansa voittoa tavoitteleva pörssiyhtiö.

Syksyllä 2014, saksalaisen E.Onin vetäydyttyä Fennovoiman huonoksi bisnekseksi osoittautuneesta ydinvoimalahankkeesta tuli ensimmäistä kertaa sen pelastajaksi valtioenemmistöinen Fortum. Fortumilla oli päätökselle yksinkertainen syy: mukaan lähtemällä se sai, pitkälti Venäjän jättiyhtiö Gazpromin sekä Rosatomin keskinäisen kilpailun ansiosta, lupauksen haluamastaan osuudesta Venäjän vesivoimapotista. Näin ollen Fortumin osallisuus hankkeessa näyttikin tuolloin loogiselta: vaikka etiikan kanssa ei samaa mieltä olisikaan, oli yhtälössä sentään bisnesjärkeä. Sittemmin kokonaisuus on muuttunut. Vesivoiman siirtoa Fortumille ei tapahtunut: ei silloin eikä nyt. Silti Fortum ilmoitti 5. elokuuta, vuorokausi ennen 6.elokuuta Fennovoiman projektille asetettua aikarajaa, lähtevänsä hankkeen pelastajaksi juuri ja juuri sen kokoisella osuudella, että hankkeen ehdoksi asetettu 60% kotimainen omistajuusehto täyttyy. Ilman minkään lajin havaittavaa taloudellista hyötyä.

Elinkeinoministeri Olli Rehn väitti Fortumin muodostaneen päätöksensä itsenäisesti. Ilman painostusta. Tämän tekstin laatijat sen sijaan väittävät Rehnin valehtelevan kirkkain silmin.

Ennen Fortumin mukaantuloa Fennovoima yritti pelastaa hankkeensa venäläisen postilaatikkofirma Migrit Solarna Energijan kautta. Rohkenemme olettaa Fennovoiman tienneen tarkkaan Migritin luonteen. Bulvaanipetostelun yrityksestä huolimatta Rehn katsoo Fennovoiman yhä olevan kelvollinen jatkamaan Rosatomin kanssa nikkaroimaansa voimalahanketta. Rehn ei torunut, ei hutkinut, hyvä jos tutkikaan: sen sijaan hän matkusti Moskovaan keskustelemaan Fennovoiman hankkeesta. Ministerin neuvottelutahto vaikuttaa valikoivalta: kun valtionyhtiö irtisanoo työntekijöitä tai sulkee tehtaita, “ei valtio voi puuttua pörssiyhtiön toimintaan”. Mutta ulkopoliittisesti tärkeään ja taloudellisesti epäonnistuneeseen hankkeeseen niitä voi pakottaa mukaan?

Fortumin ohella Fennovoima
n hankkeeseen lähdöstä ilmoitti 5.elokuuta myös rakennusyhtiö SRV. Kokonaisyhtälön kautta näyttääkin entistä lujemmin siltä, että kaksi valtio-omisteista yhtiötä on konstilla tai toisella pakotettu osallistumaan hankkeeseen. Onhan SRV:llä erityisesti keulahahmo Ilpo Kokkilan kautta pitkä taustahistoria Venäjän kanssa: ja niinpä se nyt turvanneekin suostumuksellaan nykyisiä Venäjän liiketoimiaan. Outokummun ja Fortumin osuus valtionyhtiöinä on toimia lähinnä hankkeen maksumiehinä. Tämä eroaa vain hieman siitä vaihtoehdosta, että hanke olisi 6.elokuuta jälkeen kaadettu Solidiumin tai vastaavan järjestelyn kautta Talvivaaran tapaan yksityisen sijoittarahan sijaan yhteiskunnan maksettavaksi.

Fortumia puolestaan ei tämän yhtälön jälkeen usko itsenäiseksi pörssiyhtiöksi enää kukaan. Itsenäisenä pörssiyhtiönä sen tulisi pyrkiä ainoastaan tuottamaan osakkeenomistajilleen taloudellista lisäarvoa. Siihen se olisi kyennyt saadessaan itselleen havittelemansa enemmistöomistuksen venäläisestä TGC-1-energia- ja vesivoimayhtiöstä, jota Fortum alunperin piti ehtona Fennovoiman hankkeeseen lähtemiselle. Tarkkailla sopii, mitä Fortumille tämän päätöksen myötä tapahtuu keskipitkällä aikavälillä: paljonko vaikkapa ulkomaiset sijoittajat ovat valmiita maksamaan sellaisen yhtiön tuloksesta, jotka käskyn käydessä noudattaakin poliittista eikä taloudellista logiikkaa? Mikäli hanke jatkaa rullaamistaan jää nähtäväksi, millaisiin vaikeuksiin Venäjän rooli sen ajaa: liusuuko se kestämättömiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin yhä kasvavien talouspakotekierrosten tai Venäjän syvenevän talouskriisin myötä?

Spekulaatioita siitä, kuka oikeastaan nykyään on Fennovoiman projektina alkaneen voimalahankkeen puikoissa voidaan esittää. Se voidaan sanoa varmaksi, että energiaomavaraisen tulevaisuuden sijaan se on hyvää vauhtia viemässä Suomea takaisin idänkaupan ja saunasuhmuroinnin 60-luvulle.

Jätämme ilmaan retorisen kysymyksen: mistä löytyisikään nyt se puolueeton ja luotettava taho, joka tutkisi oitis mikä onkaan Rehnin tai hänen edustamansa puolueen Fennovoimayhtälöstä saama poliittinen tai taloudellinen hyöty: vai palataanko aiheeseen vasta, kun kuluva vuosikymmen on yhtä turvallisen kaukainen kuin edellinen YYA-hengen kultakausi?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Fennovoima, Rosatom, Sperbank, Venäjän vesivoima… kuka on kukin ja miten hullunkurinen perhe koostuikaan?

On ymmärrettävää, että Fennovoiman ulkopoliittiseksi sisäpiiripeliksi muuttuneessa hankkeessa vilisevät henkilönimet, firmat ja valtionyhtiöt menevät monen tarkkailijan silmissä silkaksi sekamelskaksi. Avattakoon kokonaisuutta siis yksinkertaisen listauksen ja pienoishakuteoksen muodossa.

VALTIONYHTIÖT:
Rosatom on venäläinen valtionyhtiö. Se on sijoittanut Fennovoiman hankkeeseen yli 900 miljoonaa euroa Venäjän valtion hyvinvointirahastosta saatua lainaa ja omistaa tytäryhtiönsä Raos Voima Oy:n kautta 36% prosenttia hankkeesta. Se on paitsi Fennovoiman hankekumppaneista ainoa jolla on ydinenergia-alan osaamista tai kokemusta, myös projektin ainoa laitetoimittaja.

Raos Voima Oy on venäläisen valtionyhtiö Rosatomin tytäryhtiö, joka omistaa Fennovoiman projektista 36% ja on sen ainoa laitetoimittaja.

Gidropress, Atomenergomash ja Atomproekt ovat Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen kolme päähankkijaa. Kaikki kolme ovat Rosatomin tytäryhtiöitä. Gidropress on suunnitellut reaktorit mm. Rosatomin viivästyksistä kärsineeseen Intian Kudankulamin ydinvoimalaan.

Fortum on valtion enemmistöomisteinen energiayhtiö. Sen liiketoiminnasta mittava osuus sijoittuu Venäjälle. Ehtona mukaanlähdölle Fennovoiman hankkeeseen Fortum asetti mittareillaan riittävän onnistuneen yhteistyösopimuksen aikaansaamisen venäläisen Gazpromin kanssa.

ENERGIAYHTIÖT:
Gazprom on paitsi maakaasu- ja öljykonsernijättiläinen, myös Venäjän suurin yhtiö. Se on asetettu myös Venäjänvastaisten talouspakotteiden listalle. Se on Fortumin yhteistyökumppani vesivoiman saralla. Venäjän energiakentällä kahden jättiläisen, Rosatomin ja Gazpromin kesken, käytävällä taistolla on spekuloitu runsaasti ja arvioitu, miten vesivoimayhtälön päänimen, energiayhtiö TGC-1:n jakaminen vaikuttaisi Gazpromin ja Rosatomin väliseen valta-asetelmaan. Juuri TGC-1:n yhtälöstä myös Fortum halusi osansa.

TGC-1 on venäläinen energiayhtiö, jolla on yhteensä 55 sähkövoimalaitosta.  Alkuvuodesta 2009 yhtiön pääomistajat olivat Gazprom (46,36%), Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat (25,69 %) sekä Norilski nikel (5,6 %).  Fortum pyrki 2007 enemmistöosakkaaksi. Julkisuudessa oli tuolloin tietoja, joiden mukaan Venäjän hallinto vastusti Fortumin enemmistöosakkuutta strategisesti tärkeässä energiayhtiössä.Osuuden ostikin Gazprom.

Migrit Solarna Energija on Hanhikivi-1 -projektiin venäläisen Sberbank Europe AG:n rahoituksella pyrkinyt, yhdessä emoyhtiönsä Migrit Energijan kanssa yhden kokopäiväisen työntekijän työllistävä postilaatikkofirma. Se pyrki kauppayritelmänsä myötä yhdeksi Voimaosakeyhtiö SF:n omistajista. Yhtiön johtajaksi on nimetty Grigori Edel.

PANKKIMAAILMA:
Sberbank on Venäjän valtion pankkikonserni, joka on pankkitoimintansa ohella myös valtionyhtiö Rosatomin merkittävä rahoittaja. Myös Sperbank on EU:n talouspakotelistalla.

RAKENNUS- JA URAKOINTIFIRMAT:
Titan-2 on Fennovoiman huhtikuussa julkistama, Rusatom Overseasin Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen pääurakoitsijaksi valitsema yhtiö. Se vastaa Hanhikivi 1 -referenssilaitoksen Leningrad 2:n rakentamisesta Sosnovyi Boriin Venäjälle. Työmaalla on esiintynyt epäselvyyksiä ja viivytyksiä onnettomuuksien sekä maksamatta jääneiden palkkojen muodossa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Grigori Naginski on aiemmin toiminut Venäjän hallituksen alaisen erikoisrakentamisviraston (Spetsstroi) johtajana. Moscow Timesin mukaan Naginski erosi virasta 2013 tultuaan kuulustelluksi puolustusministeriön omaisuuden myyntiin liittyvien korruptiotutkimusten yhteydessä.

Inteko on venäläisen oligarkki Mihail Šišanovin omistama rakennusyhtiö. Šišanov omistaa Intekonista 95%. Loput 5% omistaa Sberbank-pankki. Migrit Solar Energijassa sekä Šišanovin lähipiirin kroatialaisyhtiöissä on useita samoja johtajia ja ne toimivat samoissa osoitteissa. Migrit-yhtiöiden johtot henkilöillä taas on tiiviit yhteydet Titan -yritysryppääseen. Selvitysten mukaan Titanin omistaja on Mihail Šišanov, Kommersant-lehden mukaan taas Grigori Edel, hänen isänsä Konstantin Edel sekä Oleg Sološtšanski eli Intekon pääjohtaja Maxim Sološtšanskin poika.

Konstantin Edel on Intekon varajohtaja, Grigori Edel taas Migrit Solarna Energijan ilmoitettu johtaja.

Titan-yritysryppääseen kuuluu neljä yritystä, Titan Gradenje, Titan Nekretnine, Titan Marine ja Titan Energija. Useiden lähteiden mukaan Titan kuuluu venäläisoligarkki Mihail Šišanovin lähes kokonaan omistamalle Inteko-yhtiölle.  Kaikki Titan-yhtiöt toimivat samassa osoitteessa kuin Migrit Energija ja Migrit Solar Energija. Vaikka yhtiöiden kotimaa on virallisesti Kroatia, niiden omistus on Venäjällä. Yhteyttä Fennovoiman ydinvoimalatyömaan urakoitsija Titan-2:n ei toistaiseksi ole osoitettu.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

6.elokuuta lähenee: kaatuuko Fennovoima? Uusi työkoneblokki ennusmerkkinä kumoonmenosta?

kaivuri1
Kuluvan päivän – siis elokuun neljännen – aamuna klo 8 alkaen Fennovoiman ydinvoimalatyömaaksi luulemallaan alueella blokattiin toimistaan yhteensä kolme työkonetta.  Osansa saivat yksi hakkuuaukealla työskentelevä kairauskone sekä kaksi yhdystietyömaalla työskentelevää kaivuria.

Poliisi saapui alueelle noin tunnin kuluttua tapahtumista aloittaen irroitus- ja poiskantotyöt. Vartiointiliikkeen edustajia tiistainen työnseisaus tuntui kiristävän enemmänkin – ehkä heille on annettu satikutia huonostihoidetusta vahdinvirasta? Kaivurikiipeilyn kuvaamisesta he eivät ainakaan pitäneet: yksi äityi vallan potkimaan kameraa pidellyttä henkilöä nilkoille.

kaivuri2
Fennovoiman mukaan mainitun tien tulisi olla valmista tavaraa lokakuussa 2015 – ellei se sitten satu jäämään aikataulustaan Fennovoiman muiden projektien tapaan.

YLE:n – vaihteeksi siis jonkun muun kuin Fennovoiman itsensä – kansanedustajille teettämän kyselyn mukaan puolet tavoitetuista edustajista vastustaa luvan myöntämistä Fennovoiman hankkeelle. Kyselyyn tavoitettiin 141 kansanedustajaa, joista 124 vastasi kyselyyn.

Seuraavaksi tarkastellaankin sitä, millaiseksi linja muodostuu kun valtioneuvosto arvioi Fennovoiman ydinvoimalan rakennuslupahakemusta torstaina 6. elokuuta – joka sattuu oleman myös Hiroshiman pommituksen muistopäivä.

Mikäli päättäjät kansakuntamme kaapin päällä päättävät tuona päivänä, että – näin retorisesti kielipelaillen – Putinin ydinpommi tasavallan länsirannikolla on huisin hyvä idea, ja mikäli sille ei löydy Fortumin tai muun eurooppalaisen yksityisen liiketoimijan kautta osakkuutta ja rahoitusta kaadetaan se Solidiumin tai vastaavan järjestelyn kautta meidän kaikkien kustannettavaksi voitte arvata, kuinka tiukkana vastarinta tuhlailevaa tuhoprojektia kohtaan sen jälkeen jatkaa.

Mikäli taas maalaisjärki voittaa ja projekti viimein kaiken saamansa lisäajan, Rosatomin postilaatikkofirmakikkailujensa ja hölmöläisten peitonjatkamistensa jälkeenkin kuopataan – on jokainen vilpittömästi tervetullut kohottamaan tahollaan juhlamaljan valitsemaansa kurkunkostuketta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Kaivurikiipeilyä ministeri Rehnin Moskovan vierailun kunniaksi

kaivuri1Elinkeinoministeri Olli Rehn vieraili torstaina 23.7. Moskovassa keskustellen varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin kanssa myös Fennovoima-Rosatomin ydinvoimahankkeesta. Rehn ja Dvorkovitš totesivat hankkeen olevan “kansallisesti tärkeä molemmille maille ja että varmasti hallitukset tekevät kaiken sen onnistumisen vuoksi.” Samaisessa tapaamisessa samaiset ministerit kuitenkin totesivat, etteivät “Suomen ja Venäjän hallitukset puutu ydinvoimahankkeen neuvotteluihin”.

Päänvaivaa ministerille on tuottanut ulkopoliittisten sävyjen ohella tahti, jolla rakennustyöt yhä luvattomalla voimalatyömaalla etenevät.

Rehniä vedettäessä hankkeen tiimoilta kahtaalle kuin Mauno Koivistoa YYA:n villeimpinä vuosikymmeninä on vaikeaa sanoa, kuinka tosissaan ministeri kulloinkin on puheidensa suhteen. Tulipa hän yhtä kaikki lausuneeksi 24.7. Suomi-Areenan energiakeskustelussa “odottavansa Fennovoiman ottavan huomioon kentällä, ettei rakentamislupaa ole hyväksytty.”

kaivuri2
Lupia tai ei, toiminta rakennustyömaalla ei ole tahtiaan hidastanut.
Fennovoima on jo osin aidannut aiotun ydinvoimala-alueen, mennä vetäissyt sinne tien sekä aloitellut pohjustus- ja rakentamistöitä. Ministerin toivomukset tai ympäristöjärjestöjen nimilistat eivät toistaiseksi ole laittaneet jarrua Hanhikivenniemen tuhotöille. Voimavarojensa puitteissa Hyökyaallon protestileirin liikunnalliset hipit yrittävät parhaansa – ja lähettivät ministerin ulkomaanvierailulle terveisensä jälleen uuden työseisokin muodossa.

kaivuri3
23.7. työmaalla blokattiin toimistaan kaksi kaivuria sekä yksi maansiirtokone reilun neljän tunnin ajaksi. Tilanteista kiinniotettiin kolme henkilöä.

kaivuri4
Yhden blokkaajan kohdalla poispoimijoilla esiintyi hienoisia hankaluuksia löytää suomaasta riittävän pitävä sija A. Helaakoski OY:n operoimalle kurottajalle – se, millaisin lisätuin ja -levyin kurottajaa verrattomasti painavampi ydinvoimala on ajateltu tukea mudan ja vesimassojen yläpuolelle on yhä kysymyksenä pitkälti avoin.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

Hanhikiven piiritysdraama ja murtoepidemia – katso kohukuvat, koe tunnelmat!

Fennovoiman kohdatessa yhä uusia ydinvoimalahankkeeseensa liittyviä takaiskuja ja kiusallisia kysymyksiä – aina paljastuneista mafiakytköksistä alkaen – on yhtiö käynyt entistä haluttomammaksi kommentoimaan projektinsa tilaa ja tulevaisuutta. Viimeisimpänä vetona sen voidaan arvella pyrkineen ohjaamaan huomiota pois uusimmista taustavoimiensa kytköksistä koituvia kiusallisia kysymyksiä aloittamalla informaatiokisailun piiritysteemoilla.

Lue, näe, koe – aidot piirityskuvat!
foto_no_exif(9)
Arvoisa lukija. Haluamme tarjota teille ainutlaatuisen mahdollisuuden sukeltaa Yleisradion uutisvirtaakin myöten huomioidun, Hanhikivenniemellä näytellyn piiritysdraaman sekä murtoepidemian autenttisen tunnelmakuvauksen muodossa. Elä nyt kanssamme koko vuorokausia kestänyt kiihkeä tapahtumaketju!

Kaikella on historia
Räjähdymäiseen eskalaatioon johtanut tapahtumaketju sai alkunsa 20.7. Fennovoiman venäläiselle valtioyhtiö Rosatomille anneksoima Hanhikivenniemi uinui lauantain ja sunnuntain välisessä suviyössä. Rauha keskeytyi kuitenkin kolmihenkisen miesjoukon toimiin. Noin klo 03.30 Fennovoiman vastaisen protestileirin kipinävahdit huomasivat mustapukuisen joukon pyrkivän jalkamiehinä, autonsa kauas jättäneinä, pensaikon peittämän sivutien kautta leirin selustaan, suunnaten kohti yksityisalueeksi yhä määrittyvän jakokunnan rajaa. Sinne eivät vartiointiliike Arlian edustajiksi paljastuneet yön ninjat ehtineet: vastassa oli hippien yövartio kiusallisine kysymyksineen ja kameroineen. Kuvatuksi tulemisesta kiusaantunut vartijan äidyttyä tönimään kamerankäyttäjää Arlian ninjat ymmärsivät pian tulleensa yllätetyiksi ja poistuivat paikalta.

Hippien yövartio siirtyi takaisin öisten kaskujen pariin, ihmetellen motivaatiota Arlian retkelle: oliko metsäretkellä edes vuoroesimiehen hyväksyntä vai olivatko agenttilarppaajat sooloretkellä – kenties uteliaisuudesta, kukaties riitaa haastamassa?

Episodi painui leiripäivän myötä unhoon. Arlian yön ninjat eivät kuitenkaan luovuttaneet kertakoettamalla: sunnuntain ja maanantain välisenä yönä suven rauha jälleen rikkoutui.

Kellon lähestyessä klo 01.00 välkähti pensaikossa, leirialueen toisella laitaa, valokiila jos toinenkin. Arlianninjat tunnistettiin nopeasti – pensaikosta ryömi viidakkotaistelijan tapaan kaksi jo aamuyöstä onneaan yrittänyttä vartijaa. Mukanaan heillä oli silminnäkijähavaintojen mukaan tilanteeseen rennommin rantein suhtautunut kaksihenkinen poliisipartio. Kiinnostuksen kohteeksi hahmottui nopeasti jakokunnan maiden läheisyydessä sijaitseva keskisuuri kesämökki saunarakennuksineen ja ulkohuuseineen. Nämä Rosatomille strategisesti ilmeisen tärkeät kiinteistöt olivat kevään aikana siirtyneet Fennovoiman hallintaan. Silminnäkijähavaintojen mukaan tulijat löysivät kiinteistöistä 2-3 syvästi nukkunutta Suomen kansalaista, jotka poistuivat pyynnöstä kesäyön hämärään. Poliisiviranomaisten kysellessä välineitä joilla mökki lukita kävi ilmi, ettei Arlian operaattoreille ollut sattunut mukaan edes kiinteistön avaimia. Nelihenkinen työryhmä poistuikin yöhön jättäen kiinteistön ovet apposen avoimiksi.

Konflikti kiihtyy
foto_no_exif(4)

Seuraavana aamuna, kalenterin käännyttyä 21.päivän puolelle, saavutettiin tapahtumaketjun välillinen huipentuma. Aiemmin Arlian ninjojen kohteena ollutta mökkirakennusta lähestyi pensaikon puolelta joukko – mutta vähemmän kuin kymmenen – Arlian aamuninjaa sekä kaksi kirkkaisiin huomioväreihin verhottua aitoa duunaria työkaluineen. Mustapukuinen puolikaari tiivistyi mökkirakennuksen ympärille tiukkojen katseiden varmistaessa, että koiranputket ja suopursut pysyivät aloillaan. Hyttyset vastustivat päättäväisesti käskytystä: vartijat huitoivat parhaansa mukaan, mutta hyönteisten vastarinta piti murtumatta.

Huippunsa operaatio saavutti Arlian operaattorien ehtiessä viimein mökin edustalle ja havaitessa edellisyönä avoimeksi jätetyn oven sulkeneen itsensä sisältäpäin sekä kasvattaneen paksun lautapeitteen ikkunoita sisäpuolelta peittämään. Hetken rantakasvuston hämärissä neuvonpitoa harjoitettuaan mustapukuinen joukko poistuikin paikalta päät silminnähden painuksissa.

Viimeisin offensiivi – ennen seuraava?
foto_no_exif(5)

Astetta monitulkintaisemmaksi Hanhikivenniemen pitkittynyt offensiivi muodostui 22.7. autereisena aamuna. Tutuksi muodostuneen kaavan mukaan Fennovoima-Rosatomin vasallijoukot ryhmittyivät protestileirin edustalle ryhtyen käymään läpi Rosatomille strategisesti merkittäviä kiinteistökohteita: heinikon heilahdellessa vienossa aamutuulessa Arlian edustajat katselivat päältä, kun edelliseltä aamulta tutut ruumiillisen työn tekijät mennä kirskuttivat ruuvia huusien ovipieliin ja lisäeristettä ikkunain peitteeksi.

foto_no_exif(6)
Operaation ulkohuoneosuuden jälkeen rintamakirjeenvaihtajamme tiedottaa kokonaistilanteen käyneen tulkinnanvaraisemmaksi ja jättäneen avoimiksi monia kysymyksiä rintamalinjojen muodosta sekä piirittävien operaattoreiden ammatillisesta kompetenssista: joko kyseessä oli kokeneelle kirjeenvaihtajallemme entuudestaan vieras, mestarillisuudessaan mystinen ja vielä nähtäväksi jäävän kokonaissuunnitelman alkunäytös, jota tavallisten pulliaisten ei tulekaan ymmärtää – tai sitten rintamalinja repesi kapinan kaltaiseen puolenvaihtoon operaation puolivälissä.

foto_no_exif(7)
Arlian operaattoreiden saavutettua varsinaisena kiinnostuksensa kohteena olevan mökkirakennuksen se kohtasi edelliseltä aamulta tutun ongelman: kuinka menetellä kiinteistön kanssa, joka oli kasvattanut sisäänkäyntiensä suojaksi sisäpuolelta versoneen lautapeitteen ja joka näytti pitävän sisällään ihmisotuksia? Tuiman taiston luoma stressi tuntui kiristäneen osan operaattorihermoista äärimmilleen: tajutessaan tuijottavansa punaisen vesipistoolin piippuun ryhtyi eräs mustavormuista uhkaamaan kohtaamaansa vihollista pippurisumutteella. Kirjeenvaihtajamme raportoi, että noin viisikymmenkiloinen, naisellisen kimeällä äänellä kommunikoinut välittömän sumutusuhan kohde ei näyttänyt suurestikaan vaikuttuneen tästä voimankäytön taidonnäytteestä – mikä lie ulkomailla koulutettu hippikommando kyseessä ollut?

foto_no_exif(8)
Vesipistoolien ankaria sarjoja uhmaten Arlian operaattorit ryhmittyivät himoitsemansa kiinteistön ympärysmaastoon. Tuimat katseet pitivät jälleen koiranputket kurissa ja olipa hyttysmyrkkykin taidettu tällä kertaa muistaa. Hillittömien vesisarjojen kohdistuessa taktisenmustiin vormuihin siirtyivät kirkkaisiin huomioväreihin puetut rakennustyöntekijät sen sijaan pelotta rakennuksen pintaan kiinni – ryhtyen kirjeenvaihtajaamme suuresti hämmentäen toimiin, jotka vaikuttivat erehdyttävästi talonvaltaajien rintamalinjaan liittymiseltä tai sen hiljaiselta kannattamiselta: miten muutenkaan tomera ikkunoiden tuplalaudoittaminen myös ulkopuolelta olisi tarkkailijoille tulkkaantunut? Pelotta toimivat myös piiritettyyn kiinteistöön takakautta sokeripitoisia leivonnaisia ja muuta naposteltavaa toimittaneet hippikommandot.

Poissaolollaan sen sijaan loistivat sinisiä vormuja suosivat valtiovallan ja yksityisomaisuuden suojaajat – eli poliisit. Kirjeenvaihtajallamme ei ole ollut keinoja varmistaa, onko näitä aitoja viranomaisia informoitu niemimaan tapahtumista epäonnistuneen lukitsemisyrityksen jälkeen ja jos on, kuinka aktiivista heidän osoittamansa kiinnostus kiistan kohteena olevaa strategista kiinteistöä kohtaan on.

Tähän päättyy uutiskatsauksemme Hanhikivenniemen dramaattiselta piiritysjaksolta. Emme tiedä aivan tarkasti, kuka niemimaalla piirittää ja ketä tai millaisia käänteitä värikäs tapahtumaketju vielä saakaan. Sen kuitenkin voimme taata, ettei se surrealistisimmillaankaan tule olemaan kyvykäs peittoamaan Fennovoima-Rosatomin ihan itse projektinsa eri käänteissä lahjoittamia kommervenkkejä: mafiosoista venäläisiin valtiofirmoihin, palkat unohtavista itäurakoitsijoista silkalla maisematyöluvalla tietä pukkaaviin kaivureihin – “you name it, Fennovoima has it”.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestmail

radikaali ympäristötoimintaverkosto